{"id":175403,"date":"2014-01-27T21:04:00","date_gmt":"2014-01-27T21:04:00","guid":{"rendered":"http:\/\/c2a42e54-1dfb-11e4-aedf-250bc8c9958e"},"modified":"2014-01-27T21:04:00","modified_gmt":"2014-01-27T21:04:00","slug":"c2a42e6b-1dfb-11e4-aedf-250bc8c9958e","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/c2a42e6b-1dfb-11e4-aedf-250bc8c9958e\/","title":{"rendered":"Tinituhon Edukasion"},"content":{"rendered":"<p>I edukasion famagjon-ta ha tutuhongue` ginen halom guma` familia. Deste ke man-mafa\u00f1agu estake listu para u fan eskuela \u201cpre-school\u201d `sino primet gradu, gaige na mafana`gue esta ni li\u00f1guahi\u00f1a yan otru siha man-presisu na krineansa.<\/p>\n<p>`Nai sige mona gi halom konbetsasion familia, mafana`gue kutturan yan tradision natibu. Chetton ennau na leksion deste otdinariu na lina`la` esta guatu gi espirituat tat kumu dottrina. Maseha haye na patgon, ansianu para unna` mauleg-gue`. <\/p>\n<p>Ayu mina` sumen sentidu haf` tinituho\u00f1a ginen halom guma`. `An mauleg ya felis, siempre u mauleg ennau na patgon. `An chat-makreansa pues siempre lokue` u anog ennau gi kustumbren i prohimu. Estague` mina` sumen paska i asuntu. Na` guaha pinasensia ya un` esgaihon mona.<\/p>\n<p>Yangin in` hassu un` saina `nai ha hatsa hulu` i neni ni pa`gu ha tutuhon mamokat. Guiya este na pasu i husasangan na ayudu gi gada` na patgon. Pasensiaye!<\/p>\n<p>I modun pinegsai-mu u lachog gi hatdin ha`animu kumu i mas man-gatbu na flores asusena gi linala`mu. Hagu i pipulan diariu. Fanayuyot ya un` manae` pinasensia yan sensian antau na disposision siha.<\/p>\n<p>[B]Obligasion Saina[\/B]<\/p>\n<p>Da\u00f1kulu na obligasion gaige gi apaga` maseha haye na saina. Piot sa` tatnai hulie` leblu matuge` haf` obligasion saina taiguihe leblun kareta.<\/p>\n<p>Hagu `nai gaige todu. Dispues, finu` man-amku` debi un` sah\u00f1ge para un` tu\u00f1gu` haf\u2019 fattamu. Kase guiya ha` este yan responsablidat saina.<\/p>\n<p>Bastara ke guahu mas amku` ti tropan 14 na ma\u00f1e`lu, tat che`chu` palao`an tihu tu\u00f1gu` fuera de mapotget yan man-diskatga. Deste che`chu` kusina, mamagasen magagu, man-inkola yan man-prensa todu hu chage gi hagas bateha yan foggun guafe antes. Ayu mina` finuyu` gi asuntun halom guma` kontodu trahe.<\/p>\n<p>Makat na mattiru i hiniyu\u00f1g i Navy guine gi 1961. Megai ma\u00f1ainata manmadispacha ginen che`chu` niha. Ensegidas, todus bimira siha tatte gi gualu yan offisiun tasi.  Ayu na tiempu `nai hu dimimoria haf` kustiyas\u00f1a hayun ta\u00f1ganta\u00f1gan. Ayu `nai hulie` difirensia gi hayun ta\u00f1ganta\u00f1gan yan gagu gi hilu` foggun.<\/p>\n<p>I suetten mame guihe siha na tiempu i fifitme ha` sensian kabales na komunidan natibu. Tat ti umatrebigue` man-ayuda gi che`chu` linahyan `sino muna` fa\u00f1age bisinu kinisechan gualu yan tasi. Adumididi` i mattirun tiempu fumunas este na sensian ina`ayuda gi se\u00f1gso\u00f1g siha. Mauleg ta pa\u00f1gun tatte este na patte gi tradision man-natibu.<\/p>\n<p>Nae` animu gi obligasion familia. Pasensiaye i patgon sa` guiya lokue` malagu` na u felis mona karera\u00f1a. Pipet `an presisu pot para u si\u00f1a fitme mas gi disposisio\u00f1a. <\/p>\n<p>[B]A\u00f1klan Espirituat[\/B]<\/p>\n<p>`An un` fanague i patgon manayuyot, siempre ha pega papa` gi fondun tasin linala`\u00f1a i fitme na a\u00f1klan espirituat. Estague` na patte gi makreansa\u00f1a sumede umeyag haf` dinanche yan lache. Kanaha` makat para u abarambau mona gi karera\u00f1a. <\/p>\n<p>Gigon ha pega papa` gi halom tasi a\u00f1kala\u00f1a, siempre u fitme lugat boti\u00f1a gi halom katma yan pagyu. Ti u falagu ennau na boti ya u pinanag kinibrutu ni kurente yan la\u00f1gat sa` esta ma-a\u00f1kla fitme. Hagu mismu ni saina u felis si\u00f1ientemu `an un` impatta ineyag espirituat gi famaguon-mu. <\/p>\n<p>[B]Peskan Talaya[\/B]<\/p>\n<p>Mauleg na tiempu `nai man-chiliguagua` ham `an tumalaya antes bihun mame giya Puntan Muchot. Sige in` dalalake ya kada ha tantan i tiau yan maninenng gi hilu` unai, in` rikohe ya in` saguan gi lagua`. Dispues hafana`gue ham mana` gasgas\u00f1a gi mayilulog halom unai pot para u suha gonaf\u00f1a.<\/p>\n<p>`An mattu gi gima`, kumelaguen ya hana` da\u00f1a`e galag ma`sun yan manadan doni` sali. De dios ma pairen amotsan taloa`ne. Ni unu kumekuentos pot no u madi\u00f1gu man-hala patte\u00f1a kelaguen. Guaha lokue` ma-aflitun pattun ni dinanche yan finadeni` yan maipen hinegsa`. Diberas, man-homlu` ham guihe na tiempu deste che`chu` gualu` esta i tasi. <\/p>\n<p>* * *<\/p>\n<p>I linala` poble fuetsau nina` eyag hau lumala` gi hilu` animu ma\u00f1oda` satbasonmu. Deste pinegsai yan tinanom un` usune pot lamasan senan familia. Tai finagtos este na patte gi ha`anen ma\u00f1aina-ta piot gi 1961 `nai humanau i administrasion i Navy.<\/p>\n<p>Sessu man-afagcha` ham yan otru siha famaguon bisinu gi kareran para i gualu`. Man-gigigu ham ha` ta`lu tatte gi gima` gi minachom atdau. Ai, makat lau tat ti malulog mauleg guihe na tiempu. `An ti unnae` animu, pues todu dia siempre magap hau mama\u00f1ot ma\u00f1glo`. De dios! <\/p>\n<p>* * *<\/p>\n<p>[I]John DelRosario Jr. is a former publisher of Saipan Tribune and a former secretary of Department of Public Lands.[\/I]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>I edukasion famagjon-ta ha tutuhongue` ginen halom guma` familia. Deste ke man-mafa\u00f1agu estake listu para u fan eskuela \u201cpre-school\u201d `sino primet gradu, gaige na mafana`gue esta ni li\u00f1guahi\u00f1a yan otru siha man-presisu na krineansa.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-175403","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-local-news"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/175403","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=175403"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/175403\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=175403"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=175403"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=175403"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}