{"id":176370,"date":"2014-08-14T04:00:10","date_gmt":"2014-08-13T18:00:10","guid":{"rendered":"http:\/\/www.saipantribune.com\/?p=176370"},"modified":"2014-08-14T04:00:10","modified_gmt":"2014-08-13T18:00:10","slug":"luseru-pution-sankatan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/luseru-pution-sankatan\/","title":{"rendered":"Luseru: Pution Sankatan"},"content":{"rendered":"<p>Umadi\u00f1gan-yu` yan un` afamau na kapitan galaide ni krumusa tasin Pasifiku gi todu atmos banda pot la-anaku` na tiempu. Hu faisen i amku` haf` primera na se\u00f1at tradision hana` sesetbe gi karera\u00f1a gi tadu\u00f1g na tasi parehu ha` ha`ane yan pue\u00f1ge.<\/p>\n<p>Ti matman ha apunta na i luseru `sino pution sankatan. Guaha otru siha grupon pution gi la\u00f1get. Kontodu pa\u00f1gpa\u00f1g ma\u00f1glu` yan kilulog kurente hana` sesetbe para u ketu\u00f1gu` manugue` `nai gaige. Guaha difirensia gi kilulog kurente `nai hihot yan tanu` kontra mababa na tasi.<\/p>\n<p>I puntun pot usun luseru ni hasan tana` setbe. Este buente mina` disgranau na estau `nai man-gaige hit pa`gu. Memegai\u00f1a tampen sinetnan ke fotmat na konsiderasion linala` tautau-ta. Mampos da\u00f1kulu este na diskuidu gi man-ma`gasta kumu kapitan galaide`ta.<\/p>\n<p>Gi mismu tiempu mampos man-atotgante finalaguen otru asuntu siha ke dichu attikulu ni lumulu\u00f1u` linala` i publiku pa`gu. Yangin ni katan ti si\u00f1a ma-danche, guaha mohon chansa na umatu\u00f1gu` hafa luchan? Haf` na sige ta atisa he\u00f1iun bachet yan ta\u00f1ga? Gaige ha` i luseru gi saga\u00f1a!<\/p>\n<p><strong>Nuebu na kuttura<\/strong><br \/>\nMaseha haf` na asuntu ni sessu maripite uttimo\u00f1a mama` nuebu na kuttura layeye pot konbi\u00f1iente. Estague` humistototba-yu` gi `nos kuantos siha asuntun linahyan.<\/p>\n<p>Pot ihemplo: machoneg inestablesen casino. Dispues sige man-afa\u00f1ague na adahe sa` inestotba asuntun hanom yan kandet gi sankattan na patte giya Saipan.<\/p>\n<p>Na ti debi este siha na kuestion u fan masatba finenina antes de umasaulag hasupag i asuntu? Kau in` ti\u00f1gu` na taya` lamasan hanom (water table) giya Magpi?<\/p>\n<p>I tres planun hotel (kasse 2,900 na kuattu) da\u00f1kulu nesessidat\u00f1a hanom, kandet, sewer yan chalan siha. Ni fondu para este na fasilidat siha taigue gi lamasa `nai sige machukan i asuntun casino.<\/p>\n<p>Ginen este na fatsun disposision uttimo\u00f1a ginen halom na diskuidu u diniteni i planu siha gi ge`fena. Yangin gi presente ti si\u00f1a i CUC kalamten sa` tai fondu para nesessidat kandet pa`gu, u si\u00f1a mohon prumebeniye mas nesessidat gi halom tres esta si\u00f1ko a\u00f1os na tiempu? Dios tiampare na diskuidu i hita pa`gu man-ma-onse gi karetan guaka para ta hala i toru ni tapega gi sanhilu`!<\/p>\n<p>Na ti magahet na i pisun mahatsan nuebu na guma` ha tutuhongue` ginen papa` hulu`? Nuebu na modun kuttura manhatsan guma` ginen i atuf papa`!<\/p>\n<p><strong>Hinalom man-hoben<\/strong><br \/>\nLamegai na man-hoben (man-edukau yan eksperiensiau) umatrabi siha man-malagu para offisinan lehislatura. Sumen namagof i signifikasion este na disision kada unu. Anog na siha lokue` man-o`sun esta ni mismu yinalaka` harina ni debi esta u tinilaika ni modetnu na trastes mamatinas pan mames.<\/p>\n<p>Parehu yan tinilaikan tasi deste afnu` esta ma`te. Guaha siempre fina` risake lau dipotsihe ha` ennau gi kinekeyu\u00f1g kurenten gi fina` chubaskon politika. Ti tinilaika i faktu na man-edukau yan eksperiensiau i nuebu na tropan kandidatu. <\/p>\n<p>\u201cChansa ha` in` nesessita para ta aregla tatte futuron famaguon-ta\u201d, ileg\u00f1a un` hoben na kandidatu giya guaha. Hu pesa fino`\u00f1a yan tinate\u00f1a ya hu\u00f1gan konfotmeyu` umayeg na biahen eleksion. Dididi` ha` na ayudu ha nesessita plumanta mona man-mauleg yan fitme siha na areglu.<\/p>\n<p><strong>Planun amiguhu Magoo<\/strong><br \/>\nBes enkuando, mattu lokue` amiguhu Magoo para u toma padiset-yu` na guaha lokue` planu\u00f1a kumandidatu. Ti hu chaba` ensegidas pot malaguyu` humu\u00f1gog haf` ayu i trabiha ti fumatotoigue tala\u00f1ga-hu. Enfin sige ha planta papa` haf` para uchogue.<\/p>\n<p>Para una` guaha programan manhoben, che`chu` DCCA. Para u fan manayane i man-mala\u00f1gu, che`chu` manehantan CHC. Umana` baratu i kandet, obligasion administrasion. U fan ma-apase man-ritirau ni 25 pot sientu na sueddun niha ni ma-utut ni gobietnu, obligasion administrasion. Todu pot todu kulan mohon kada familia ha nesessita ayudun Red Cross.<\/p>\n<p>Todu hinasso\u00f1a para u fama che`chu` Santa Claus. Hombre si Santa Claus suette `an mattu mage Marianas pot ha tu\u00f1gu` na megai\u00f1a guine saki ke manu gi tanu`. Huna`e ihemplo pot nina`en guihan yan finana`guen peskan guihan. I primet chumochu i tautau un` dia. I segundu esta i finatai\u00f1a sa` umeyag pumeska para mantensio\u00f1a.<\/p>\n<p>I asuntun linahyan na biahe mampos te`ug yan komplikau. Poresu na debi i para ta pega na eleksion ayu i man-ma-eduka pot lumenos kolehu. Ti si\u00f1a esta ta atotga i kotbatan Sears Roebuck kumu tampen sinetnan sa` siempre u anog klaru na un` atrebi hau gi ti fafayimu! Dinanche\u00f1a `an un` espiha haf` otru `nai lagse hau ya un` apprubecha umayuda famaguon-mu gi edukasion niha! <\/p>\n<p>\u2022\u2022\u2022<\/p>\n<p>Pot chaleg: Guaha `nai in` hi\u00f1gog konbetsasion dos ta\u00f1ga? I unu ume`esalau na guaha inasnen tukun mientras i otru pot ma\u00f1ge` flitadan guaka. Dispues, umako`lau i dos gi lapupue\u00f1ge. Kau ma-apotsu` biahen niha? Esta pa`gu ti si\u00f1a hu danche `sino komprende haf` taimanu na umadanche hinanau bisita gi lemlem tautau. Dios mihu! <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Umadi\u00f1gan-yu` yan un` afamau na kapitan galaide ni krumusa tasin Pasifiku gi todu atmos banda&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[256,91,34,559],"class_list":["post-176370","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opinion","tag-casino","tag-chc","tag-dcca","tag-red-cross"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/176370","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=176370"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/176370\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=176370"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=176370"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=176370"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}