{"id":185423,"date":"2014-11-20T04:00:20","date_gmt":"2014-11-19T18:00:20","guid":{"rendered":"http:\/\/www.saipantribune.com\/?p=185423"},"modified":"2014-11-20T04:00:20","modified_gmt":"2014-11-19T18:00:20","slug":"uttimu-diniseha-pot-natibu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/uttimu-diniseha-pot-natibu\/","title":{"rendered":"Uttimu Diniseha pot Natibu"},"content":{"rendered":"<p>Agupa` na ha`ane botasion gobietnu entalu` Heinz yan Eulogio. Si Heinz ha abibiba proteksion direchon natibu gi hilu` kuttura yan tradision. Si Eulogio modetnu na linala` gi papa` areglon Chinu yan casino. Ala kuenta botasion pot Natibu kontra Chinu!<\/p>\n<p>Estague` na asuntu tafafana` pa`gu na eleksion: Proteksion `sino destrosiun kutturan natibu. Gaige futtunan famaguon-ta gi haf` disposision-mu agupa` na ha`ane.<\/p>\n<p>Todu i dos kandidatu hu sentu\u00f1gu` deste antes. Mauleg relasion-hu yan kada unu. Lau mapega un` asuntu ni debi bai` fama` disision. Era proteksion tautau-ta gi papa` Heinz pat destrosiun modun linala`ta gi papa` banderan Eulogio.<\/p>\n<p>Afa\u00f1ielos, ti listuyu` umesgaihon mabogbug espiritun natibu gi famaguon-ta. Mu\u00f1gayu` sumaunau chumapag haf` sustansian niha kumu famaguon natibu ni mau`udai tra\u00f1kilu gi galaide` kuttura yan tradision. Ti listuyu` tumupa siha ginen tanu` niha `nai ma-establese sustansian Chamorro yan Karolinas. Gaige gi edda` tano`ta i fitme na a\u00f1klan linala` niha. Taigue gi casino!<\/p>\n<p>Mananayuyot-yu` na u dinanche disision-ta agupa` na ha`ane. Puede ti masge` ya tafan arikohe dispues yan si Heinz yan Ray pot para ta aregla mona fitme yan abundansia na linala` tautau-ta. Sen mas, un` da\u00f1kulu na si Yuus ma`ase`. Si Yuus una`e hit felis yan geftau na bendision agupa` na ha`ane. Si Iku. <\/p>\n<p><strong>\u2018Man-ma\u00f1gge famaguon-hu\u2019<\/strong><br \/>\nGi konbetsasion-hu yan kompaireghu Candyn Taman, ha estoriaye-yu` pot si Maria-Ana (Mariana). Tutuhu` lago`\u00f1a i amku` un` oga`an hafaisen mamaisague \u201cman-ma\u00f1gge famaguon-hu\u201d. Kasse i amku ginacha` ume`emahala\u00f1g pot sige mas adbansau idat\u00f1a.<\/p>\n<p>Tumalag hilu` gi hegsu` I Deni para u famaisen ayudu. Lau sumeha `nai ha li`e na guiya ayu na batkada i ti man-e`eku\u00f1gog. Dispues siha sumugun ginen i tanu` i famaguo\u00f1a pot apenas appottunidat. <\/p>\n<p>`Nai tumalag papa`, hali`e gi un` banda mata\u00f1a dos prohimu sige guatu ya man-man\u00f1gi\u00f1ge`. Sige ha estudiaye haye i dos prohimu sa` mampos motmut respetu yan yine`ase`. Era si Heinz yan Ray. <\/p>\n<p><strong>Galaide` Natibu<\/strong><br \/>\nEste na eleksion pot konsensian natibu yan kau listu umatrebigue` gi proteksion kuttura\u00f1a lamayot patte pot futtunan famaguon-ta. Uttimu sakudida para tafan ma\u00f1aluda gi tiho\u00f1g-ta dimas de tiho\u00f1g Chinu.<\/p>\n<p>Hu\u00f1gan, guaha dididi` da\u00f1gkulu na fina` tasin chinatsaga gi para ta komprende satton hafa asunto-ta kumu natibu. Lau pasensiaye ya un` na`e animu umatetuye haf` dichu ileleg\u00f1a i kompas konsensiamu. Gaige guennau na mau`udai futtunan famaguon-ta.<\/p>\n<p>Sumen na`pinite i para hita mismu fuetsau para tana` popble espiritun famaguon-ta gi hafa fitme na pisun tinatten niha gi hilu` sahyan kuttura yan tradision.<\/p>\n<p>Gaige gi patman kanai miyu ya seguruyu` na in` hahassu lokue` silensiu haf` mauleg yan antau para i famaguon-ta siha. Si Yuus Maase`!<\/p>\n<p><strong>Destrosiau na finapos<\/strong><br \/>\nRason na kada ratu hu repite inadahe pot guaha siha ma\u00f1eluta gi todu atmos bandan tasen Pasifiku esta pa`gu man-mumumu para umachule` tatte haf` dichu dignun niha (onru) kumu tautau isla. Puti na finapos ya hu diseseha na tita padese este na chinatsaga pot diskuidu-ta.<\/p>\n<p>Lamegai man-sustansiau siha na asuntu numana\u00f1gga hit para ta diskute seriosamiente. Mientras tantus mantinane` hit politikan destrosiun ginen halom (hita mismu) ya man-malefa hit ni mas man-presisu siha na asunto-ta.<\/p>\n<p>Giya New Caledonia huli`e un` biha mafatinase fina` sadigane gi tatten un` da\u00f1kulun palahyu. Ayu offisio\u00f1a para u setbe amu\u00f1a kumu muchacha. Apmam na tiempu guihe ya huli`e tadu\u00f1g hinasso\u00f1a un` taloa`ne `nai matatacho\u00f1g gi papa` tro\u00f1ku. Seguruyu` na ti ume`efresku soluke hafaisen mamaisague` haf` na taiguine modun linala`\u00f1a un` esklablu gi tano`\u00f1a. Ha chule` Franses i minan i tanu ya ha bende. Kuantu mohon humanau guatu para i natibu iya New Caledonia?<\/p>\n<p>Giya Saudi Arabia tanu la\u00f1a, mattu i Amerikanu ya ha deklara na gai interesgue` gi la\u00f1a. Malachai mana` fan mumu i natibu mientras ha chochopchup i la\u00f1a. Na ti la\u00f1an i natibu? Manu `nai ma\u00f1oda` atoridat\u00f1a i Amerikanu \u201cinterest\u201d lau hagas ti due\u00f1un la\u00f1an Saudi Arabia?<\/p>\n<p>Yangin siakassu masoda` un` guaguan mina gi oriyan tano`ta haye due\u00f1un ennau na mina? Na ti hita man-due\u00f1u? Estague` siha asuntu ni hu apupunta huyu\u00f1g para tana` la anchu fan atanta. Direchon natibu! <\/p>\n<p><strong>Delegadon Marianas<\/strong><br \/>\nI delegadun iya Marianas, taimanu otru siha delegadu ginen territories, mana`e putdet man-bota gi halom komitehan sanpapa` na guma congresson iya America.<\/p>\n<p>I estotbu gi ayu na putdet i bali `nai tai bali botu\u00f1a yan tai bali `nai gai bali disision botu\u00f1a. Mampos ti komprendiyon este na areglu lau disposision Congresson America.<\/p>\n<p>Sige hu dibina manu otru gi tanu` `nai guaha balimu ni tai bali yan tai bali `nai gai bali. Esta pa`gu uma`afuluyu` yan este na areglu. Yan este na modun representasion guaha para hita, pues ala kuenta tai bali yan sumen taya` signifikasio\u00f1a ayu na offisina. Haf` taimanu u guaha representasion `nai maprohibe i delegadu chumogue checho`\u00f1a?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Agupa` na ha`ane botasion gobietnu entalu` Heinz yan Eulogio. Si Heinz ha abibiba proteksion direchon&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[256,465,1360],"class_list":["post-185423","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opinion","tag-casino","tag-new-caledonia","tag-saudi-arabia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/185423","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=185423"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/185423\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=185423"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=185423"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=185423"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}