{"id":217601,"date":"2015-12-30T06:00:29","date_gmt":"2015-12-29T20:00:29","guid":{"rendered":"http:\/\/www.saipantribune.com\/?p=217601"},"modified":"2015-12-30T06:00:29","modified_gmt":"2015-12-29T20:00:29","slug":"hinanau-sakan-2015","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/hinanau-sakan-2015\/","title":{"rendered":"Hinanau Sakan 2015"},"content":{"rendered":"<p>Gi hiniyu\u00f1g este na sakan tana`e mit grasias i Saina pot todu bendision-ta. Puede hana`e hit minetgot yan mines\u00f1gon-ta para ta aregla ha`anita gi nuebu na sakan. Mampos abarambau finapos-ta na biahe mina presisu na tafan da\u00f1a ya hita ta aregla futtuna-ta.<\/p>\n<p>Naturat ta abiba dina\u00f1a familia `nai ta limienda tatte i pegsi` ma\u00f1ge` yan ma`ug na amesta. Maseha gi hilu` dididi` na tininon katne lau estaya ta pega mona inatisan inafamauleg gi entre membron familia. Este na dina\u00f1a` si nana yan tata umestablese yan sumimientu gi halom famaguon niha. Mauleg na tradision familian natibu.<\/p>\n<p>Gi halom dina\u00f1a `nai tali`e ma\u00f1aina-ta na esta man-tufai lau gagaige ha` ayu na chaleg i kumonfitma satton na dinisehan niha na u felis todu haf` ta petsisige. Este na diniseha fitme giya siha esta i uttimu. Hu\u00f1gan, i anaku` lokue` na finaposta hana` la anchu pinasensia yan hinimidde-ta. Kumeke ileghu esta man-ginen ayu hit na hogsu`.<\/p>\n<p><strong>Asunton 2016<\/strong><br \/>\nGuaha siha `nos kuantos problema-ta gi hinalom nuebu na sakan. Makat na asuntu pot rason na todu numesessita da\u00f1kulu na fondu gi satbasion operasion gobietnu. Siempre umachalapon i chinatsaga guatu gi kinalamten familia.<\/p>\n<p>`An tana` fan da\u00f1a obligasion yan dibi `nai mas klaru kuantu tinaho\u00f1g\u00f1a hinanau 2016. I mapega kumu moneda para este na sakan ennau i $145 miyon pesus. Na suha 80 pot sientu para sueddon empleau yan 25 pot sientu para i PSS. Taya` sopbla para otru obigasion siha.<\/p>\n<p>I mafanana`an \u201cunfunded liability\u201d (dibin gobietnu gi programan man-ritirau) ennau i $789 miyon pesus. Na pinalo`pu` ni mas ke $30 miyon dibin gobietnu gi CUC, dibin CUC gi CDA $50 miyon pesus, $45 miyon pesus para pagamientun man-rirtirau yan otru siha obligasion.<\/p>\n<p>Haf` na kada ratu hu tuka este? Ti umah\u00f1au na `nai apenas fondu siempre ha lu\u00f1u` operasion gobietnu. Este na chinatsaga ti umah\u00f1au siempre ha palala`e todu piot i kualidat  linala` gi kada famiia gi se\u00f1gso\u00f1g siha. Estague` da\u00f1kulu chathinassog-hu ya puede i man-sabiun I Deni man-preparau para uma-adelanta ekonomian i tanu` ensegidas.<\/p>\n<p><strong>Tafan Magof Todus<\/strong><br \/>\nLamona gi misan gayu siempre ta kanta (gi ma\u00f1gi\u00f1ge` Ni\u00f1o) Tafan Magof Todus. Man-adiseha hit dinuebu gi hinalom sakan 2016! Bonitu na kanta ni kumonfitma sensian inafamauleg gi entalo` todu.<\/p>\n<p>Gi mismu sunidu ta gagau i Saina yine`ase`, tana`e bendision i manhanau yan ayu lokue` seha kassu man-matai gi nuebu na sakan. Dispues, man-esalau ta`lu tafan magof todus! Esta na`fugu na sunidu. Guaha esta nina` fantutuhu` lagu` niha. Tafan man-gagau lokue` mines\u00f1gon-ta para maseha haf` na mattiru.<\/p>\n<p>Dispues de misa, kase guaha para dina\u00f1a` familia `sino man-atu\u00f1gu`. Gi katkuet okasion, yangin guaha usun maneska na seguru na guaha para un` sinegune ni karetamu tatte giya hamyu. Bula siempre usun maneska `nai i man-bastus libianu che`chu` bulacheru gi chalan publiku.<\/p>\n<p><strong>Agradesimientu<\/strong><br \/>\nTanana`e lokue` mit grasias ayu siha na bisnis i man-manna`e ayudu para i mas man-chatsaga na tautau-ta. Hana`e minagof, piot famaguon niha, umabiba finatton i Ni\u00f1o pa`gu na Noche Buena giya siha. Felis Noche Buena!<\/p>\n<p>Hu dimemoria pinepble kulan tatten patman kanaihu. Ennau na chalan `nai malofan-yu` antes gi pinatgon-hu. Lau esta namanman na tatfoi dinidog man-taya` mame, ma\u00f1gontentu ham ni haf` guaha yan motmut minagof gi halom todu mattiru. Ni unu sumeha!<\/p>\n<p>Da\u00f1kulu na sapet pumalo`pu` Saipan guihe na tiempu gi tutuhon 1960 na sakan. Guiya este hiniyu\u00f1g Navy guine. I tinilaika mampos na aminasu deste cho`chu` esta tatte gi gualu`. Dios mihu na mattirun familia.<\/p>\n<p><strong>Pot Chaleg<\/strong><br \/>\nEstague` na tiempu `nai namase` i man-daibites sa` ti man-obra sumumuke siha. Guaha ha` bumatbaruye lau dispues makone` para i hospitat sa` abarambau todu sistema\u00f1a ni manadan asiga, asukat yan mantika. Dios mihu!<\/p>\n<p>Huli`e` todu klasen gupot entalu` Amerikanu, Chinu, Koreanu, Japones yan gi fina` isla. Tai atparehu gipot Chamorro. Paire sentada\u00f1a. Todu i chumage ma\u00f1gonfotme na paire! Kasi i sentada-ta lokue` umatitisa i mafanana`an chetnot familia\u2014daibites.<\/p>\n<p>Mampos mi-asidu sentada-ta. Estague` umaminasa parahiya-ta. Gigon fatsu, man-sulun hit halom gi chetnot daibites. I para ta korihe sumuhaye daibites da\u00f1kulu na sakrifisiu debi ta chogue sin ditension. Gaige i kustumbren sentada ni debi tatulaika. Sin este pues siempre gigon tagacha` kuarenta (40) a\u00f1os esta hit man-listu man-marelistra gi butai` daibites.<\/p>\n<p>I tinilaika gi sentada-ta si\u00f1a ta tutuhon adumididi`. Mauleg ta tutuhon gi malimitten kantidan ne\u00f1kanu` ni takakanu`. Pega ennau gi sisienta pot sientu (60%) yas un` sede estomagumu kalamten regulatmiente. Este na inadahe mas libianu yan homlu` sa` tita estotba fu\u00f1gsion parahiya-ta.<\/p>\n<p>\u2022\u2022\u2022<\/p>\n<p>Mattu un` oga`an Dame\u00f1go si nanan mame ya ma-maisen kau manhosme misa ham. Ineppe ni un` chetluhu, \u201cHu manau-yu` para i gima Yuus gi oran `las tres gi chatanmag ya mahuhuchum\u201d. Diberas `nai ha hakot i biha i tegpu\u00f1g eskoba ha chalapon ham todu. Tatnai mauleg ineppen pitbetserias. Dios mihu!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Gi hiniyu\u00f1g este na sakan tana`e mit grasias i Saina pot todu bendision-ta. Puede hana`e&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[49,8389,40,8908],"class_list":["post-217601","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opinion","tag-cuc","tag-noche-buena","tag-pss","tag-tafan-magof-todus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/217601","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=217601"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/217601\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=217601"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=217601"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=217601"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}