{"id":223814,"date":"2016-03-24T06:06:56","date_gmt":"2016-03-23T20:06:56","guid":{"rendered":"http:\/\/www.saipantribune.com\/?p=223814"},"modified":"2016-03-24T06:06:56","modified_gmt":"2016-03-23T20:06:56","slug":"semana-santan-mangalisyanu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/semana-santan-mangalisyanu\/","title":{"rendered":"Semana Santan Ma\u00f1galisyanu"},"content":{"rendered":"<p>Deste Dame\u00f1gon Patma matutuhon i Semana Santa ni umahnanau esta i Pasguan Resureksion `nai kahulu` i Sainata gi mina` tres dias.<\/p>\n<p>Patte este gi kutturan relihion natibu deste ki\u00f1ientos a\u00f1os tatte. Finana`guen Katolisismu entalu` relihiosu yan ma\u00f1ainata mina` fitme este giya hita mismu.<\/p>\n<p>Hana`e hit tiempu para ta rinueba haf` hine\u00f1geta gi tinagu` Sainata. Ha inklusu inasi`i gi prohimuta, yinea`se, hinimidde, yan respetu. Estague` na ineyag muna` pas yan fitme relasion entalu` familia yan membron komunida.<\/p>\n<p>Magahet na ti sumehayu` man-ayuda gi otru gi presisu na nesessidat piot gi ti muna` sisi\u00f1a. Man-\u00f1ge` yan sumen satisfichosu i un` lagnos kanaimu gi un` kilisyanu ni numesessita abiu ayudu. Esta mauleg maigo`hu kada biahe `nai hu ekstende kanaihu.<\/p>\n<p>Dottrinan famaguon sumen presisu kontodu dina\u00f1a` familia gi misan Dame\u00f1go. Ha esgaihon halom ma\u00f1an famaguonta kabales na rinipara yan eksisiun yine`ase` gi prohimun niha.<\/p>\n<p>Hu\u00f1gan pot i Sainata i Pasguan Resureksion. Gi mismu tiempu sessu hu konsidera i nanata as Santa Maria mamaisa gi todu mattiru kulan kinilu `nai makastitiga i lahi\u00f1a. Magahet na Nanan Mines\u00f1gon yan Hinimidde para todu i mattrata ni hasu\u00f1gun gi todu pasun i lahi\u00f1a, i Sainata.<\/p>\n<p>Puede felis finatton Pasgua Resureksion para todus. Si Yuus Maase`!<\/p>\n<p><strong>Bisnis Familia Mas Seguru<\/strong><\/p>\n<p>I ekonomian isla mampos dikiki`. Tai mina, i guinahan tasi ti si\u00f1a ta adelanta sa` mantai trastes hit para este na offisiu, lau tat tisi\u00f1a tachogue para ta assisten maisa hit.<\/p>\n<p>Gi todu finattu yan hinanau ira yan tinilaika todu i tiempu hita ha` mansopbla gi santatte. Hafa i guaha ta asegura na manma-ayuda lokue` i mamopble yan man-namase` siha na tautau-ta. Ma`ug na sensian tautau isla!<\/p>\n<p>Pues debi ta faisen maisa hit kabales haf` si\u00f1a tachogue para ta ayudan maisa hit? Inestablesen dikiki` na bisnis familia kase i mas inus yan libianu na karera para mona. <\/p>\n<p>Iya Japon manadan bisnis mandikiki` ni tinituhon dos saina ni manmana`e dispues famaguon niha. Siha dispues chumahlau ya sige mona. Esta pa`gu mangaige ha` gi mismu lugat deste finagpu` geran dos.<\/p>\n<p>&#8212;<\/p>\n<p>Guaha un` tihahu umusune yan asagua\u00f1a hina`men sensin pechun guaka. Te\u00f1ga mafahan un` kes, ha difros, sasa, asne ya ha pega gi un` banda tunanoche esta`i sigiente dia.<\/p>\n<p>Ha kana` pa`gu gi hilu` guafe ya ha ha`me. Kuatru oras dispues hana tunog, pika, balutan ya ha pega gi dos tenda gi halom so\u00f1gso\u00f1g. Uttimo\u00f1a tiha huhulat inenkatgan tenda `nai masiente na guaha ayu na pairen hina`men katnen pechu. Diberas na fahnan benta!<\/p>\n<p>Hombre, maseha haye na tautau siempre u fan espiha na`\u00f1a. Gigon hasiente na guaha paire na hina`men katne ni si\u00f1a hana` ginachu\u00f1ge saibog choda pat sune `sino titiyas mai`es, siempre u aligau sinparat. Puntu: dos amku` ti magpu` animun niha sumoda` ginefsagan niha maseha atbansau idat niha. <\/p>\n<p>Ayu `nai pumara `nai ni unu gi dos esta si\u00f1a mu\u00f1gayu para guafen man-ha`me ma\u00f1ge` na sensin pechu ni dina\u00f1a`e mantika gi entalu`. Kontodu hina`men guihan paire na totche yan titiyas mai`es. Puntu: Todu gumuaiya ayu na hina`men katne (smoked beef brisket) ya soluke maproduse ayu ha` `nai si\u00f1a ma-abona.<\/p>\n<p>Balan Destrosu: Dos na nuclear bomb in`fatachuchu\u00f1ge pa`gu yan ma\u00f1an kinententu. 1). `An hokog salape` interes dos a\u00f1os imedia yan pa`gu. 2). `Nai fuetsau inna` fanpopble i para u fan retirau gi papa` planun Define Contribution. <\/p>\n<p>Yangin in` estudiaye este i dos asuntu ni esta ha tutuhon ma\u00f1ila` `nai siempre in` li`e` na lamegai na tautau para u fan inaminasa pinepble pot diskuidun miyu. \u00d1gai`an mohon `nai si\u00f1a i gobietnu ha tutuhon umapase i dibi\u00f1a fondu gi programan man-ritirau $789 miyon pesus? <\/p>\n<p>Gigon ti man-pagamientu i man-ritirau siha kase $70 miyon pesus sumuha ginen i ekonomia. Hombre apas para operasion hospitat makat. Todu apas obligasion mapatten tiau na biahe `sino manu ha` `nai guaha fondu. Dios mihu haf` `ste na kareran batkon aire sin pilotu!<\/p>\n<p>Sensian Menhalom: Pot mas ke kuarenta a\u00f1os hu akompa\u00f1a man-ma`gasta gi pueston niha. Guaha kulan naturat kumu kabisiyu, guaha animu, guaha lokue` mauleg\u00f1a `an man-guaguasan gi oriyan guma`.<\/p>\n<p>Maseha man-ma-elihe, ni unu huli`e nahu\u00f1g minenhalom yan tinemtum para u esgaihon adelantun linala` i linahyan. Yangin ti konfotme hau, atan i kualidat linala` i publiku na tiempu dispues de 37 a\u00f1os deste ta tutuhon gumobietnan maisa hit. Memegai\u00f1a masge` na disposision `sino chatdisposision.<\/p>\n<p>Podu\u00f1g mampos i ekonomia na mas ke tres mit na tautau-ta dumi\u00f1gu i tanu`. De hemunos de guma`, manhanau para i plasan ruplanu ya mamueba siha para Guam, Hawaii yan sanlagu. I hinanau niha ti pot bakasion na pot inaligau disiente na appottunidat yan linala` para famaguon niha. Pot mali`e na taya` appottunidat guine na man-hanau.<\/p>\n<p>Mattu gi ha estotbayu` ayu na sinisede. Kuestion: Haf` bidan niniha i man-ma`gas para uma-adelanta kinalamten i tanu`? Gi kada sakan na diskuidun niha, tres a\u00f1os tatte malu\u00f1u` linala` i tautau siha. Ileghu na ti mapot este makomprende lau inipos na diskuidu!<\/p>\n<p>Gi halom este na rimulinu, mauleg lokue` ta komprende na sisteman demokrasia na gobietnamentu tinaka` tiempu estake si\u00f1a mas fitme areglu siha gi proteksion interes publiku. <\/p>\n<p>Ti namanman lokue` i tinilaikan modun ma\u00f1an manma-elihe deste 1979. Guaha luma\u00f1gag bumende integredat niha pot para umana fan pagamientu ni manriku na bisnis ginen hiyu\u00f1g. Estague` masusesede esta pa`gu. Siempre hita gi Nobiembre para ta disidi haf` futtunan niha `nai mahas\u00f1gun mayute` i tautua kulan basula.<\/p>\n<p>Baihu saunau manmueba nu este sa` mattu gi ti kombene na modun politika `nai ensegidas mayotten \u00f1aihon interesta ni publiku ya ma-attende i riku na atu\u00f1gu` niha. Debi tafunas este gi Nobiembre pot futtunan famaguonta. Gaige i asuntu gi dos patman kanaita.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Deste Dame\u00f1gon Patma matutuhon i Semana Santa ni umahnanau esta i Pasguan Resureksion `nai kahulu`&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[10501,10502,10503,10504],"class_list":["post-223814","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opinion","tag-nanan-mines","tag-pasgua-resureksion","tag-pasguan-resureksion","tag-semana-santa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/223814","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=223814"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/223814\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=223814"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=223814"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=223814"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}