{"id":227919,"date":"2016-05-18T06:00:59","date_gmt":"2016-05-17T20:00:59","guid":{"rendered":"http:\/\/www.saipantribune.com\/?p=227919"},"modified":"2016-05-18T06:00:59","modified_gmt":"2016-05-17T20:00:59","slug":"lache-na-disposision","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/lache-na-disposision\/","title":{"rendered":"Lache Na Disposision"},"content":{"rendered":"<p>Makatkula ni konsuttadot CUC na balin $5-miyon pesus na mali\u00f1gun kandet guaha gi sakan guine. Ha apunta lokue` huyu\u00f1g na lache i para i publiku u kinatga apas ayu na diskuidu.<\/p>\n<p>Hafa na masede este na diskuidu ni CUC? Yangin i publiku umusa, komprendiyon. Lau tai patte i publiku guine na kesa\u00f1g.<\/p>\n<p>Dispues, ni ti kalamten i administrasion para una` dinanche este na kastigu gi publiku ni tampoku i lehislatura. Todu i dos fumatkeluye proteksion man-inosiente guine na asuntu.<\/p>\n<p>Mampos namanman i chagu` tasi entalu` publiku yan offisiat gi hegsu` imperadot I Deni`. Kase mauleg tafaisen na u fanunog pot un` ratu papa` gi se\u00f1gso\u00f1g pot para u eku\u00f1gog sentiment-ta, apaga` pot apaga`. Si\u00f1a masoda` na mangaige hit ha` guine deste ma`pos na eleksion.<\/p>\n<p>Estague` `nai anog na taya` sensian satton na proteksion direchon publiku. Haf` taimanu tu\u00f1go`ta na ti hita lokue` umapapase dibin gobietnu kandet poku mas o`menos $30 miyon pesus?<\/p>\n<p>Maila` ta eku\u00f1gog \u00f1aihon haf` na disposision guaha para umakorihe disision dibi pot diskuidu yan appenas fitme na kualifikasion gi entalu` membron i board!<\/p>\n<p>Oi`!: Dispues masa\u00f1gane-yu` na malotgiye hanom i makonbikta na ginen gobietnu as Benigno Fitial ni fire truck. Entonsis na guaha nu este na setbisiu ni malimitte gi halom hagas yan presente na offisiat publiku? Umaprebeniye mohon u pumalu ni mantai koneksion potika? Haye sumede este na abusun usun trastes gobietnu? Ai, sa` esta pa`gu sige ha` man-flores simiyan che`chu` kriminat guine! Ke lau haye in` sesetbe?<\/p>\n<p><strong>Direchon Linahyan <\/strong><br \/>\nGaige gi santatte ekun bonitun dandan. I suaben sunidu kumonduduse katma hinasoghu gi kada hu baba i komputa (computer) para bai` fanaitai `sino fa\u00f1gge`.<\/p>\n<p>Hana`e-yu` tiempu manaitai, man-analisa, yan kumomprende i asuntu antes de bai tuge` dibuenamente haf` sineda`hu. Diariu este na eksisiu.<\/p>\n<p>Hu\u00f1gan, tai eskusu modun pinegan palabra-hu gi haf` tinige`hu siha. Fra\u00f1ku i palabra yan sentimientog-hu solamente pot proteksion man-inosiente ni sessu man-mafa` si kopas ni man-ma`gas siha. Homlu` na dibate yan inatu\u00f1gu` benefisiosu para membron komunida siha. Sa\u00f1gan dibuenamente sentimentun miyu.<\/p>\n<p>`Nai mattu i asuntu gi linahyan mas tai kampoyu` eskusun kadu`. Dispues este na offisiu debi un` tohge gi haf` tunas yan amtau piot para i inosiente. Hagu i guatdian yan konsensian publiku! <\/p>\n<p>`An mana` pili`au hau `sino matogcha` abubumu pues inaligaumu. Sa\u00f1gan opi\u00f1ionmu gi asuntu sin unna` petsonat para un` suhaye chemchum sasata.<\/p>\n<p>I keha ni huna` halom gi kotte pot abusun usun $400,000 na fondun publiku. Presisu na u guaha areglun lai gi proteksion man-inosiente. Ti si\u00f1a na para kaprechun niha `nai maletke haf` ginagagau gi papa` lai konstitusion yan otru siha lai. Areglu!<\/p>\n<p><strong>Gi Tenidot Chalan<\/strong><br \/>\nPara hita ni man-tufai, guaha kase `nai ta atan tatte finapos natibu desde antes piot gi halom potput \u00f1ieten tinilaika.<\/p>\n<p>Hamyu in` hisga haf` ileleg\u00f1a i pesadot: kau mauleg pat nachatsaga i man-masusesede pa`gu gi inatisan kuttura yan tradision. Sen sah\u00f1ge i man-sa\u00f1gan yan haf` mapraktitika desde halom guma` huyu\u00f1g.<\/p>\n<p>Desde finagpu` gera, ta tutuhon umaregla tatte todu destrosiu. Humalom nuebu na modun linala` ni dumisplanta adumididi` ha`anita kontodu kuttura yan tradision-ta.<\/p>\n<p>Pa`gu, mayotmiente gi famaguon-ta diariu ma-u`usa finu` E\u00f1glis enlugat de hila` nanan niha. Diariu este na usu desde oga`an esta i oran deskansu. Megai ti tumu\u00f1gu` lagse` finu` Chamorro.<\/p>\n<p>Man-mattu hit gi chalan tenidot ni maputa` dos. Sige pa`gu ta ebalua haf` sustansian linala` natibu gi halom rimulinon luminosu lau otru na modun lina`la`. Manu para ta-falague: akague pat agapa`?<\/p>\n<p>Maputa` dos i natibu guine na asuntu. I unu ileg\u00f1a mauleg ha` haf` gaige pa`gu mientras i otru mas metgot hinassun direchun natibu rumeskata haf` sustansia\u00f1a.<\/p>\n<p>Lamegai na balan ginen hiyu\u00f1g chumalapon yan dumisplanta linala` natibu mina` mafattu pa`gu didog na kuestion siha haf` futtuna\u00f1a? Manadan sakrifisiu este na puntu gi bandan segundu grupu. Taya` lokue` si\u00f1a umoppe i kuestion soluke hita mismu. Mauleg ta tutuhon inadi\u00f1gan futtuna-ta. I asuntu debi hilu` amtau yan edukau na attura `nai ta diskute. <\/p>\n<p>Mu\u00f1ga man-hinala\u00f1g sa` tat ne\u00f1kanu` mapapa\u00f1ot sin ma\u00f1ga\u00f1gas. Siempre un` dia u mamtu` haf` tapega gi halom pachot-ta.<\/p>\n<p><strong>Diskuidu:<\/strong> Sige hu pesan \u00f1aihon chechu` offisiat publiku na biahe. Ni planu taya`. Ni kompas pot kinalamten, apenas. Masotta i publiku para u dibinan maisague` gi kapricho\u00f1a. Mali\u00f1gu kabales na sensian usun luseru.<\/p>\n<p>Lau hana`en maisa familia\u00f1a segundu gobietnu as Biktot Hokog $400,000 para apas batkon niha MV Luta. Tatnai huli`e este masusede desde 40 a\u00f1os antes. <\/p>\n<p>Asuntun ekonomia i makina ni dumetetmimina kualidat linala` tautau. Mampos chafleg este na patte gi ha`anita. Todu lumili`e lau ni unu malagu` humihot pot para u tahla\u00f1g haf` taimanu `nai si\u00f1a mabira ya u bintaha para i tautau. Mientras tantu sige ha` mafondu kualidat linala`ta.<\/p>\n<p>Na ti este na administrasion man-promesa satbasion para adelantun linala` enteru iya Marianas? Haf` na mampos abarambau hinanau galaide`ta?<\/p>\n<p><strong>Latigasu:<\/strong> Umakilili` si Champuladu yan Tarugu` ginen finagpu` nobenan bisinu para uma-amte iridan piliau siha.<\/p>\n<p>Si Champuladu i bachet na esklabon Tarugu`. Maseha haf` ma-otden siempre u fan osge sa` pinepe`lu na tai kabesague`. Osgun gi todu matago`\u00f1a.<\/p>\n<p>Gi kada iridau si Champuladu, umatog gi halom kareta\u00f1a man-hassu kuantu mas na fina` mattirun kopas para umana`yan gi fina`pos semana. Namase` i prohimu ni chumahlau mana` kahaga` sin motibu. Kasse pot tai hinassu yan osgun mina` guiya tiradot Tarugu`.<\/p>\n<p>`Nai umasoda` yan Magoo kinantaye \u201cKaduku\u201d, kantan mayute`. Dios mihu!<\/p>\n<p><strong>Natibu:<\/strong> Kahulu dineskuten haye natibun este siha na perlas. I estorian lepblu ileg\u00f1a na parehu Chamorro yan Karolinas man-mattu mage gi boten layag ginen otru tanu`.<\/p>\n<p>Hu rikonose lokue` i Santa Biblia manu i Saina `nai ha pega i Chamorro `nai ha chalapon todu rasan tautau gi enteru elmundo. Ni rasan Chamorro ti mamente tampoku manu `nai mapega.<\/p>\n<p>I finapos tautau taigue gi haga`\u00f1a soluke ginen animu\u00f1a gi hilu` tradision respetu, integredat, hinimidde, geftau sensian inasi`i, yan yine`ase` gi otru.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Makatkula ni konsuttadot CUC na balin $5-miyon pesus na mali\u00f1gun kandet guaha gi sakan guine&#8230;.<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[49,818,11538,11539],"class_list":["post-227919","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opinion","tag-cuc","tag-mali","tag-natibu-kahulu","tag-oi-dispues"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/227919","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=227919"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/227919\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=227919"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=227919"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=227919"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}