{"id":246485,"date":"2017-02-15T06:00:44","date_gmt":"2017-02-14T20:00:44","guid":{"rendered":"http:\/\/www.saipantribune.com\/?p=246485"},"modified":"2017-02-15T06:00:44","modified_gmt":"2017-02-14T20:00:44","slug":"ineyag-pinasensia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/ineyag-pinasensia\/","title":{"rendered":"Ineyag Pinasensia"},"content":{"rendered":"<p>Sigi hu assimula haf` na sumen antau disision peskadot gi offisiun niha. Mauleg tata`lun bumisita pot para ta eyag sattun leksion pot disision.<\/p>\n<p>Si Jesukristu hana setbi peskadot kumu ihemplu. Unu, mipasensia gi todu asunto\u00f1a. I otru, mehnalum, kabilosu, ha tu\u00f1gu` mangotdin haguet, mamegan katnada yan \u00f1gai`an `nai para u dagau haguet\u00f1a.<\/p>\n<p>I ihemplu ha esplikakaye hit benefisiun pinasensia gi asunto-ta siha diariu. Sin pinasensia, libianu modun hasupag `nai katkuet tiempu manugu\u00f1g hau sin man-hassu. Mofo`na i he\u00f1un hasupag antau na hinasomu.<\/p>\n<p>Hu\u00f1gan, buenti pot man-tautau hit na mofona aksion sin antau na konsiderasion. Dispues de sattun umeyag-yu` sensian pinasensia `nai hu repara haf` gi finu` man-amku` signifikasio\u00f1a \u201cche`chu` echu tautau.\u201d<\/p>\n<p>Hu hala halum sensian respetu, hinimiddi, yine`asi`, yan kinemprendi gi nesessidat yan inigu\u00f1g namase` na prohimu-hu. Dimas de bai disfruta i prohimu, mamatkilu-yu` umeku\u00f1gog yan man-atan pot no bai na` puti. Dispues, taya` rason na para baina` putigue`.<\/p>\n<p>Estague` na birada `nai siempre un` soda` impottansia\u00f1a mauleg na relasion yan prohimu-mu. I man-atu\u00f1go`mu man-hihot ya esta namanman sensian gineftau niha piot gi oran gotpi. Ma\u00f1ge` na si\u00f1ienti mi-atu\u00f1go` sino amigu.<\/p>\n<p><strong>Bisiun Loru:<\/strong> I paluman loru mafana`gue kumuentos estake si\u00f1a ha repite haf` finanague\u00f1a. `An chatfinu`, pues kasi todu dia chinatfinue` hau, yamu pat tiyamu. Ayu ha` ha repipite i mafanague\u00f1a.<\/p>\n<p>Guaha ha` lokue` na tautau hapopo`lu na man-loru siha. Sessu te\u00f1ga masa\u00f1gane hit haf` kuttura yan tradision tautau-ta. Achog ti mafafaisen kumuentos sin presisu sa` mafanague lokue` bisiun loru.<\/p>\n<p>Lau repara sa` puru finu` chatfayi ni manda\u00f1osu para hita. Masen tu\u00f1gu` batunes natibu para umana` fan bubu. Dispues, ma\u00f1eha sa` hita humoka i ha diseseha na ineppe ginen hita mismu. Man-mapalala`e hit fina` latigasu pot para umaprisetba fuetsan niha politika!<\/p>\n<p>`An un ebalua haf` probicho-ta, seru! Siha umatisa mas ginefsagan niha gi potput na sueddu yan linala` man-gefsaga mientras hita man-e`epinedu\u00f1g `an sopblan imbarasus ginen i satgen kusina.<\/p>\n<p><strong>Patman Kanaita:<\/strong> Gi todu kinalamten gi ha`anita, taya` tumatachu gi uttimu besis fuera ke hita mismu dispues de manhanau todu.<\/p>\n<p>Poresu na debi ta diskuti yan ebalua mauleg haf` asunto-ta siha gi karera mona. Yangin guaha sattun na diniseha para ta planeha futtunan famaguon-ta pues gaige gi dos patman kanaimu ennau na asuntu.<\/p>\n<p>Nahu\u00f1g na insuttu yan diskuidu man-malapbla hit ni publiku gi priniponen hatsadan sueddun man-ma`gas 80 pot sientu. Dispues, madagau si\u00f1ku pot sientu na to`la\u00f1g manog para tafan agululumi. Man-malefa na tatu\u00f1gu` lokue` haf` mauleg yan kombeni gi todu asunto-ta.<\/p>\n<p>Debi tana` fan matat\u00f1ga hit gi asunto-ta siha para mona. Che`chu achibau gi hilu` gulosu (ambenteria) para buchin niha esta nahu\u00f1g. Otru sakan na eleksion `nai mas presisu este na inadahe. Maila` tafanu`e i man-chatsabiu na nahu\u00f1g na intension destrosiu bidan niha. No Mas!<\/p>\n<p><strong>Nahu\u00f1g:<\/strong> Bes enkuandu, man-huyu\u00f1g i inetnun \u201cindihinau\u201d (NMDC) sigi ma-atisa asuntu siha ni hagas tatu\u00f1gu`. Mabohau ni guehan kuttura kulan mohon nigap hit ha` na fina\u00f1agu.<\/p>\n<p>Dispues, man-malefa na sumen taya` bidan niha para uma-adelanta modun linala` tautau tanu`. Lau duru machalegua` siha pot direchun tautau-ta. Hu atan i oriyahu para bai keli`e kau haye fumababa i natibu. Ti ma\u00f1oda`yu` fuera ke manadan kuentos fabulas de chispas ginen tropan indihinau mismu.<\/p>\n<p>Komprendiyun i mafa` presu kutturan natibu pot natatah na politikan niha. Haf` aidentifikat natibu? Si\u00f1a in` pila` este na kuestion gi hilu` mehnalum yan kabilosu na esplikasion? <\/p>\n<p>Kumu si\u00f1a este in` pila` kasi si\u00f1a bai`n tutuhun man-eku\u00f1gog. Lau gi hilu` bulachu na kuentus fabulas de chispas, un` ratu ha` sa` guaha mas mauleg para bai`n che`gue. Dispues, in` ti\u00f1gu kuttura yan tradision natibu!<\/p>\n<p><strong>Dopble Balutan:<\/strong> Mafa\u00f1agu-yu` lamayot patte Chamorro yan dididi` haga` Karolinas. I meskla gi haga`hu tatnai ha estotba-yu` desde pinatgon-hu. Hu tu\u00f1gu` na makreansa-yu fitme ginen petlas relihion yan kuttura-hu.<\/p>\n<p>Gi halum dopble kuttura taimanu para bai pula` hafa dichu aidentifikasion kuttura-hu (cultural identity)? Poresu na hu bibirayu` sessu tatte gi pisun kutturan natibu relihion. Desde respetu, yine`ase`, inagofli`e, mehnalum yan todu masimientu giya hita ni natibu desde tiempun Espa\u00f1ot.<\/p>\n<p>I kutturan relihion Katolisismu i pisu, haligi, fanlihe\u00f1g yan luserun Chamorro yan Karolinas. Ayu mina` man-ma`ug hit gi todu pinetsigi para ta adelanta hit kumu natibu! Maila` tafan agu`ot kanai sa` anaku` karera-ta yan famaguon-ta siha. Si Iku.<\/p>\n<p><strong>Pot Tautau-ta: <\/strong>Bes enkuandu mauleg ta abiba gi hechuran kanta-ta pot tautau-ta yan tano`ta. Tafan man-na`e mit grasias gi Saina pot rikesan este siha na man-gatbun petlas. Gi hilu` sattun na dina\u00f1a` siempre ta soda` ginefsaga-ta gi karera mona. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sigi hu assimula haf` na sumen antau disision peskadot gi offisiun niha. Mauleg tata`lun bumisita&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[15584,15585,15586,15587],"class_list":["post-246485","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opinion","tag-bisiun-loru","tag-patman-kanaita-gi","tag-pot-tautau-ta-bes","tag-si-jesukristu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/246485","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=246485"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/246485\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=246485"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=246485"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=246485"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}