{"id":247410,"date":"2017-03-01T06:06:26","date_gmt":"2017-02-28T20:06:26","guid":{"rendered":"http:\/\/www.saipantribune.com\/?p=247410"},"modified":"2017-03-01T06:06:26","modified_gmt":"2017-02-28T20:06:26","slug":"finu-pinasensia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/finu-pinasensia\/","title":{"rendered":"Finu` pinasensia"},"content":{"rendered":"<p>Apmam de hu eku\u00f1gog konbetsasion ma\u00f1aina yan man-amko`hu gi todu okasion. Man-antau, kabilosu yan mehnalum gi supiriot na dopbladan palabra ni motmut pinasensia yan sustansia.<\/p>\n<p>Desde mamaisen saina, inapagat, yan akonsehu man-antau gi eskaleran li\u00f1guahen niha yan sensian pinasensia. Hu chagi malalatde ya piniloghu na todu mauleg. Dispues `nai hu repapara na masablasus-yu` kabales. Kanaha` hu falague gi madug pa\u00f1glau ni mamahlauhu.<\/p>\n<p>I akonsehu mafattu pot esta manginen mismu lugat ya mali`e pinadesi mina` mansattun gi para tafan ma-adi\u00f1gane. Gigun un` hatsa i layag tailaye dispues de ma-adi\u00f1gane hau pues hagu siempre un` katga kilu`osmu namaisa.<\/p>\n<p>Kontodu ma\u00f1gopblan dibi masentu\u00f1gu` dopbladan palabra. Hagu ni mandidibi debi un` chahlau haf` sessu finato\u00f1a i prohimu-mu. Seguruyu` na timattun para u fan \u00f1ga\u00f1gas cha\u00f1ga na pugua`!<\/p>\n<p><strong>Priniponen Ha`anita<\/strong><\/p>\n<p>Masuette un` sotterita (disisiete a\u00f1os idat\u00f1a) $1.5 miyon pesus gi London Lottery. Mamahan todu klasen katpeta, sapatus, magagu, alahas, kareta yan otru manguaguan siha na kosas yan trastes.<\/p>\n<p>Dispues de `nos kuantus mesis ha repara na mas komplikau linala`\u00f1a. Initut todu i hagas libregue chumo`hue kontodu mamokat para i tenda. Un` dia mata`chong ya hafaisen maisague`: ke lau haf` sustansian ha`anihu?<\/p>\n<p>Mababa hinasso\u00f1a gi hilu` hinimidde pot ha repara na tumaigue linala` espirituat giya guiya. Mali\u00f1gu i hagas a\u00f1kla\u00f1a hi muna` fitme diariu linala`\u00f1a. Ha birague` tatte gi hagas modu. <\/p>\n<p>Hana`e otganisasion ni ma-establesi para u fan man-ayuda mopnle manadan salape` para u chogue chechu` niha. Mas kontentu ha`ani\u00f1a dispues `nai ha baba gineftau\u00f1a gi man-namase`.<\/p>\n<p>Tasusesedi finattun gueku na si\u00f1iente giya hita gi hinanau-ta kumu ma\u00f1gilisyanu. Sehan \u00f1aihon sa` kasi kulan un` suhaye linala` espirituat ni numana`e hau esperansa yan himidde gi ha`animu!<\/p>\n<p><strong>Amot Hine\u00f1gge<\/strong><\/p>\n<p>Todu u fan mattu gi idat `nai ni mona ni tatte ti amtiyun chenot-ta. Desde antes preparauyu` umaksepta este na pinadesi. Uttimu nina` si\u00f1ahu i hu pega ha`anihu gi disposisio\u00f1a gi hilu` tinayuyot ayudu ginen i taihinekog na nina` si\u00f1a\u00f1a yan yine`ase`\u00f1a.<\/p>\n<p>Unu gi mas afamau na medikun korason oppan ha esplika fuetsan hine\u00f1gge gi man-mala\u00f1gu siha. Ileghu na taya` mas ke satbadot-ta ni man-nana`e minagu\u00f1g yan minahgu\u00f1g tautau\u00f1a siha. Desde ke hu pega ha`anihu gi disposisio\u00f1a ni unabes `nai chathinassu-yu` gi maseha haf` problema-hu. Ina\u00f1goghu gi Saina tai atparehu!<\/p>\n<p><strong>Setbisiu<\/strong><\/p>\n<p>I uniku na hospitat-ta guine da\u00f1kulu na ayudu ha nesessita gi sisteman hinemlu`. Desde fasilidat, mediku, infetmera, yan otru siha nesessidat kulan man-maletki ni man-ma`gas.<\/p>\n<p>Mauleg umakomprendi ni man-sabiu na guaha sumen presisu siha kuestion debi u faisen maisa siha. Pot ihemplu: kau kapas i hospitat guine sumetbi mala\u00f1gu desde ke ma-atmite, ma-opera yan mapega gi ICU? Este na kuestion pot kapasidat i mas presisu.<\/p>\n<p>Debi in` ketu\u00f1gu` kualifikasion medikun operasion, medikun ICU yan infetmera siha sa` kaiha parehu este na grupu yan regulat na tropa. I otru pot fasilidat para man-nina`ye tuberculosis (TB). Kau guaha separau kuattun niha yan kau sah\u00f1ge na air-condition para usun man-TB? <\/p>\n<p>Haye gumeluluye komiten hinemlu` gi todu i dos guma` pot fabot prekura chumogue obligasion miyu ke in`fan lolosus `an talo`ane dispues de in gulosuni katdun to`lang. <\/p>\n<p>Oran sufa` pa`gu! Mampos asuntun hinemlu` mi-eskalera ya debi in` atetuye kumomprende haf` asuntu yan nesessidat tautau-ta siha. Mu\u00f1ga man-hinala\u00f1g sa` desde primet eskalera makat asuntun hinemlu`.<\/p>\n<p><strong>Ininan Moneda<\/strong><\/p>\n<p>Gaige guine tautau US General Accounting Office, inbetigadot Congresson iya America, para u ina haf` dibin Marianas, kuantu ha rikokohe na aduana (tax) gi sakan, yan kau kapas man-apase dibi yan obligasion para mona.<\/p>\n<p>Machogue este pot finapos iya Puerto Rico `nai uttimo\u00f1a hinegse dibi ke haf` ha rikokohe gi sakan esta ke brok (bankrupt) pa`gu. Dibi\u00f1a ennau i $77 Biyon pesus. Ginen chinatsagan dibi yan kinalamten fuetsau man-hanau megai gi tautau niha para iya America.<\/p>\n<p>Masusedi este guine gi kase dies a\u00f1os malofan `nai mas ke 3,000 na tautau-ta dumi\u00f1gu i tanu` pot taya` appottunidat chochu` para siha. Este na hinanau fuetsau ya esta pa`gu sige ha` i tautau-ta man-hanau. Makat na disision lau uniku remediu i para u fan hanau para ayu na pastahe giya America `nai motmut pastu para todus.<\/p>\n<p>Man-magof i man-hanau sa` masoda` ginefsagan niha `nai masoda` mauleg na komunida `nai ma\u00f1aga `nai sumen antau sisteman edukasion, hinemlu` yan cho`chu`. Kulan mala`et memorias niha pot iya Marianas ni mama` lusenfetnus dimas mohon de komplidu paraisu! Lau taiguine masusesede `nai appenas appottunidat para i tautau-ta siha.<\/p>\n<p>Guaha mohon kampu para ta aregla tatte tano`ta kumu paraisun natibu? Na ti pog diskuidun ginen halum na man-hanau kantida na tautau-ta siha? Mattu dichu i tiempu para ta pega halum i man-edukau, antau, mehnalum yan kabilosu gi che`chu` linahyan! Ti si\u00f1a esta ta apotsu futtuna-ta. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Apmam de hu eku\u00f1gog konbetsasion ma\u00f1aina yan man-amko`hu gi todu okasion. Man-antau, kabilosu yan mehnalum&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[2645,15800,818,15801],"class_list":["post-247410","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opinion","tag-icu","tag-london-lottery","tag-mali","tag-priniponen-ha"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/247410","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=247410"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/247410\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=247410"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=247410"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=247410"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}