{"id":247993,"date":"2017-03-09T06:06:59","date_gmt":"2017-03-08T20:06:59","guid":{"rendered":"http:\/\/www.saipantribune.com\/?p=247993"},"modified":"2017-03-09T06:06:59","modified_gmt":"2017-03-08T20:06:59","slug":"malingun-appottunidat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/malingun-appottunidat\/","title":{"rendered":"Mali\u00f1gun appottunidat"},"content":{"rendered":"<p>Mampus lagse` ginen pachot tautau-ta gi se\u00f1gso\u00f1g siha che`chu` achibau gi man-ma`gas politika guine. Megai man-sa\u00f1gan (rumored) na guaha ma\u00f1asaunau man-ma\u00f1opchup kopble ginen inbestitsionista (investors).<\/p>\n<p>Uttimo\u00f1a, mali\u00f1gu ina\u00f1gog-hu giya Marianas ya matutuhun ma-upus sa` man-hinala\u00f1g man-magaput i los probres. Dos masusedi guine na disision inbestitsionista: ma-utut fondu yan cho`chu` guine.<\/p>\n<p>I mamadesi i publiku ni numesessita ayudun cho`chu`. Estague` umatisa yan sumoyu` mas ke tres mit na tautau-ta ni dumi\u00f1gu i tanu` man-e`ensinahyau appottunidat entalu` Guahan, Hawaii yan America. I man-ma`gasta mismu fuma` sasalaguan tanu` man-natibu!<\/p>\n<p><strong>Inadi\u00f1gan Kuttura: <\/strong> Sessu tana` lepbug sadog kuttura yan tradision `nai todu ma\u00f1gekuentus, ni unu ume`eku\u00f1gog, kada kuat konsu kuat. Mauleg un` dia tana` guaha fotmat na dina\u00f1a` yan inadi\u00f1gan haf` aidentifikat natibu (indigenous cultural identification).<\/p>\n<p>Yan felis tapula` este na asuntu siempre libianu i tetehnan siha na attikulun kuttura yan tradision man-matugi`e klaru yan sustansiau na definision. Mauleg ta ketu\u00f1gu` haf` kutturata antes de hinalum nasion siha guine, haf` man-destrosiau, haf` bidata gi masustenin kuttura ni ti si\u00f1a matranslada gi destrosiu.<\/p>\n<p>Ginen este na inadi\u00f1gan yan inestudia siempre tali`e haf` tinatten Chamorro yan Karolinas yan haf` manfitme na patte gi kutturan kada unu ni man-ma`ug gi kada banda. Unu klaru i kutturan respetu gi todu atmos banda.<\/p>\n<p>Pues mauleg ta usa este na bittu gi tinituhun dineskuten kuttura yan tradision. Presisu na tapega papa` klaru haf` kutturan natibu. Mampus tasedi na umahyau este na asuntu sin presisu. Soluke ta prebeniye klaru na definasion kuttura-ta `nai libianu todu otru pinetsige.<\/p>\n<p>Hita pa`gu gumugu`ot i achon natibu. Siempre un` dia tana`e famaguon-ta nu ennau na achon ya siha u kinatga yan abiba i riku na tradision natibu.<\/p>\n<p><strong>Li\u00f1guahe:<\/strong> Gi 1978 tatutuhun gumubietnan maisa hit. Namatman na mampus abarambau kinalamten sisteman gobietnu ni pinalolo`pu` $471 miyon pesus na dibi. Dudayu` kau sumasaunau otru man-lafigu` na dibi!<\/p>\n<p>Tumugtugagag i PSS para uma-apase ni $10 miyon pesus ni administrasion para mantension eskuela siha. Gaige gi tate\u00f1a otru figu` na gastu: fondun para i hospitat CHC. Ni fahan para payamas taya`! I dos ahensia numesessita fondu pot edukasion famaguon-ta yan hinemlu` tautau-ta. Makat este makomprendi?<\/p>\n<p><strong>Integredat:<\/strong> I mas guaguan na bittu gi tautau i sensian integredat (unestu), yine`ase` yan kinimiti piot gi che`chu` linahyan. Gi karitatibun tautau `nai ta`li`e este na bittu kau gaige pat puru che`chu pitbetseria yan atotgante gi lachi siha na disposision.<\/p>\n<p>Guine gi alacha i man-ma`gas hegsu` I Deni` mapropone hatsadan suetdun niha 80 pot sientu sin umatatiye lai gi este na attikulu.<\/p>\n<p>Man-malefa na 51 pot sientu gi empleau todu atmos banda menus ke $24,600 gi sakan magagana. Este na suetdu pinegan federat kumu monedan familia `nai guaha kuattru na membro. I numerun tautau ni gumagana este sino menus gi sakan man-mamatmos gi halum sadog didog na chinatsaga.<\/p>\n<p>I primet na chinatsaga i gastun sentadan familia gi mes. Makat na obligasion gi tinanahu\u00f1g na monedan familia. Todu klasen inestira machogue para u nanahu\u00f1ge famaguon niha. Ti sumasaunau obligasion yan gastun fanlihe\u00f1g niha, magagu yan otru siha nesessidat familia. Konsidera i mattiru ni pumalolo`pu` este siha na familia-ta.<\/p>\n<p>Pot hu chagi pinadesin miserapble na sisonyan pinepble mina` hu komprendi este na estau. Ti hinekaghu. Hu pokate este na chalan diariu pot la apmam na tiempu gi hinibenhu yan mamopble lau man-sinantusan na ma\u00f1aina-hu. <\/p>\n<p>Si\u00f1a buente ti anog lau maila ta adi\u00f1gan haf` mas makat gi este na finapos-hu. Esta pa`gu guaha `nai hana` mesgu matahu `an hu hassu ayu na tiempu yan matan nanahu gi lemlem tautau `nai taya` senan mami.<\/p>\n<p>Para todu i mattiru yan didog na chinatsaga ni unabes `nai mafnas finana`guen ma\u00f1ainan mami pot che`chu` echu kilisyanu. Man-malulog ham sensian unesteria, yine`ase` yan hinimidde. I uttimu bittu tumampe yan rumeskata ham gi ayu siha na okasion `nai mana` fan mamahlau ham pot pinepble.<\/p>\n<p>Gi hilu` pinasensia i Saina pumipet ham gi halum ayu siha na homhum katsada. Maseha sumen chatsaga i tiempu hana`e ham esperansa na mamamaila` ma`lag finattun chatagmag gi sigiente dia. <\/p>\n<p><strong>Dinalag:<\/strong> Un` amiguhu sessu chumichi` pot dinalag. Hu disidi suma`pet. Kumelaguen-yu` pa`gu uha\u00f1g yan kachu` dispues u fahani mediu kes sitbesa. Kelaguen na boka mi-asidu ya paire manuchan chenot dinalag.<\/p>\n<p>Duru i paire ha gulusune i kelaguen. Hana` chineneg ni sitbesa. Dispues de media ora huli`e na adumididi` sige umiba`. Pinateg chenot\u00f1a dinalag ni kelaguen. Hu dispensan maisa-yu` sa` esta kareran para u tutuhun umugu\u00f1g.<\/p>\n<p>Hu telifon gi sigiente dia. Ti malagu` man-oppi sa` \u201cputi!\u201d Toka!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mampus lagse` ginen pachot tautau-ta gi se\u00f1gso\u00f1g siha che`chu` achibau gi man-ma`gas politika guine. Megai&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[15902,12465,818,499],"class_list":["post-247993","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opinion","tag-dinalag-un","tag-kuttura-sessu","tag-mali","tag-usa-2"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/247993","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=247993"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/247993\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=247993"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=247993"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=247993"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}