{"id":262049,"date":"2017-10-11T06:06:50","date_gmt":"2017-10-10T20:06:50","guid":{"rendered":"http:\/\/www.saipantribune.com\/?p=262049"},"modified":"2017-10-11T06:06:50","modified_gmt":"2017-10-10T20:06:50","slug":"maribahan-moneda","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/maribahan-moneda\/","title":{"rendered":"Maribahan Moneda"},"content":{"rendered":"<p>I monedan familia megai\u00f1a besis na esta monhayan magasta antes de Bietnes pagamientu. Seriosu este na chinatsaga gi kinalamten megai na familia guine.<\/p>\n<p>Na ti kuttura i para u sufisiente monedan familia umapase obligasion siha? Kau guinefin mansabiun i hegsu` I Deni` i para u asegura na sumen miserapble i familia siha gi se\u00f1gso\u00f1g? Guaha mohon chansata umadelanta monedan familia-ta? <\/p>\n<p>Gaige este gi inestablesen dikiki` na bisnis familia. Debi tafan manatma man-mamatinas mas kopble para usu-ta. Ni unu para tafan chineguiye ya ni unu u fattu yan maletan ayudu. Debi hita ta batbaruye umatrebi i asuntu.<\/p>\n<p>Entalu` i gualu` yan tasi `sino kusinan i gima` seguruyu` na si\u00f1a ta soda` fina` bisnis familia. Desde titiyas mai`es yan harina libianu ta fatinas ma\u00f1ge` na tininun guihan pat katne. Pega gi platu, balutan ya un` bende. Manadan offisina gi todu atmos banda `nai si\u00f1a un` bende finatinasmu.<\/p>\n<p><strong>Sustansia-mu:<\/strong> Gi konbetsasion-hu yan un` nietu, hafaisenyu` i patgon gi finu` E\u00f1glis haf` kuttura\u00f1a yan tradision natibu. Kau presisu na u ketu\u00f1gu` tinatte\u00f1a.<\/p>\n<p>Ensegidas hu pega gi saga\u00f1a `nai hu faisen haf` na li\u00f1guahe `nai kumonbebetsa ham na dos. Ha atanyu` ya ha konfitma na ti li\u00f1guahi\u00f1a. Hu faisen kau ume`eyag-gue` ni hila` nana\u00f1a. Ha konfitma na hu\u00f1gan. Hu soyu` i patgon na u kontinua.<\/p>\n<p>I sustansian natibu gaige gi tinatte\u00f1a. Guiya ennau i kustumbren natibu ni mapraktika kumu kuttura. `Nai ma`ug ya chettun gi natibu humanau guatu gi mafanana`an tradision.<\/p>\n<p>Giya hagu mismu, atan ginen manu hau mage yan kau ti magahet na sin tinattemu un` fattu gi manu `nai gaige hau pa`gu? Likidu kuttura yan tradision natibu mina` difirensiau yan otru siha tautau ni mangaige guine. Ginen usun li\u00f1guahita mina` si\u00f1a ta fama yan prumaktika haf` iyota kumu natibu.<\/p>\n<p><strong>Retirau:<\/strong> Guaha lai ni umapapase dibin Settlement Fund ($700 million ginen hagas programan manretirau). Gi mismu tiempu ma-upus yan fatkeluye i 25 pot sientu na pagamientu para i tropa. Guaha lehitimu rason haf` na ma-upus este sin satbasion? Mauleg ta eku\u00f1gog kau haf` ineppen mansabiu gi hegsu` I Deni`.<\/p>\n<p><strong>Ansianu:<\/strong> `Nai ansianu sentimento-mu pues inekuppa hau manadan chathinassu. Ha inklusu este kuestion haf` para ta kanu`, apas ba\u00f1ku pot guma` familia, yan otru siha buruka. Komprendiyun!<\/p>\n<p>Chage tumunog papa` gi ka\u00f1adan silensiu na patte giya hagu ya un` eku\u00f1gog eku ni umupus hau tat kumu ina\u00f1gog-hu gi disposision i Saina. Bastara ke tautauyu` ti hu ho\u00f1ge este gi hinebenhu. Sige mona hu yute` a\u00f1klan espirituat `nai sumugu`yu` mangagau bendision. Desde ayu na tiempu mali\u00f1gu todu chathinassog-hu!<\/p>\n<p>Mafattu kinahulu` yan minachum atdau ya tatnai chathinassuyu` haf` para sentada gi oran sena pat kau guaha mudahu para i Guma` Yuus `sino dina\u00f1a` gupot familia. Kontentuyu` gi haf` mana`ihu diariu!<\/p>\n<p>Eyag pumega ha`animu giya Guiya sa` siempre un` soda ginefsagamu gi kareramu. Mu\u00f1ga masa` pumega ina\u00f1goghomu giya Guiya. Na ti magahet na solu Guiya i tai hinekog nina` si\u00f1a\u00f1a yan yine`ase`\u00f1a? Komprendiyun yangin gai minasa` hau gi tutuhun sa` mantautau hit. Lau suhun mona ade\u00f1g-mu ya un` hagu` i primet pasu!<\/p>\n<p><strong>Direchu:<\/strong> I Attorney General as Elizabeth Barret Andersen para u defende direchun Chamorro giya Guahan dumispone tanu` niha. I puntu, segun as Andersen, pot proteksion kuttura yan direchun natibu taimanu mana`e i Hawaiian yan Indian giya America. <\/p>\n<p>Modun linala` natibu i puntu kumu tautau tanu`. Ti komprendiyun para u fan magacha` linala` niha lau siha i dichu tautau iya Guahan. Hu sapopotta direchun niha i ma\u00f1eluta dumespone ha`anen niha!<\/p>\n<p><strong>Guinife:<\/strong> Un` chagchag oga`an hu guife dos amiguhu (todu i dos defuntu) na duru ham man-achatge gi kantun tasi. Ai na grasiosun konbetsasion. Estake manmata-yu` `nai hu repara na parehu i dos hagas madispone. Sin ditension hu tayuyute.<\/p>\n<p>Hu komprende ayu na guinife. Yangin un` susede pues tayuyute lokue` sa` kase ha nesessita i bumisita hau orasion. Kustumbren relihion tanu`! Ya hu\u00f1gan guaha `nai mabisita hau pot sineyu` yine`ase`.<\/p>\n<p>Bisitan man-mofona masusesede lokue`. Ti un` mana` tailaye solu un` disatentuye. Otdinariamente, mana`e hau minetgotmu para mu\u00f1ga na u sah\u00f1ge si\u00f1ientemu. Gi ti kilisyanu na lugat, propiu na un` fangagau dispensu `nos pot man-estotba hau lau lugat niha un` fatoigue. Ginagau petmissu humalum giya siha.<\/p>\n<p>Lokue`, hu hu\u00f1gog tinayuyot animas gi halum Guma Yuus un` chatagmag `nai tanoresyu`. Taftaf finatoghu manbaba potta. `Nai huhu\u00f1gog tinayuyot grupu hu tu\u00f1gu` ensegidas na ti otdinariu na \u00f1a\u00f1gon. Hu dispensan maisayu` esta dispues `nai hu baba i petta siha. Respetu!  <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>I monedan familia megai\u00f1a besis na esta monhayan magasta antes de Bietnes pagamientu. Seriosu este&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[18633,16919,18634,18635],"class_list":["post-262049","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opinion","tag-guinife-un","tag-guma-yuus","tag-retirau-guaha","tag-sustansia-mu-gi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/262049","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=262049"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/262049\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=262049"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=262049"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=262049"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}