{"id":262989,"date":"2017-10-25T06:00:01","date_gmt":"2017-10-24T20:00:01","guid":{"rendered":"http:\/\/www.saipantribune.com\/?p=262989"},"modified":"2017-10-25T06:00:01","modified_gmt":"2017-10-24T20:00:01","slug":"tiempun-siso-amaka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/tiempun-siso-amaka\/","title":{"rendered":"Tiempun siso` amaka"},"content":{"rendered":"<p>Ma-anunsia adelantun ekonomia lau gi mismu tiempu kahulu` lokue` apas hospitat 50 pot sientu. Lastima i anunsiu ginen as Biktot Hokog ni kumombida hit guatu gi kantun kolat! Tinatiye ni annunsiun nuebu na apas hospitat ni dumulalag hit ginen i pastahe!<\/p>\n<p>Dispues, mauleg na annunsiu yangin magahet na mattu papa` i adelantu gi pottanmonedan 14,000 na empleau ni esta pa`gu \u201cpoverty income\u201d sueddun niha. Yangin guaha maseha dididi` na ayudu mauleg. Lau `nai appenas pues mauleg\u00f1a hu huchum sikos\u00f1a si Biktot Hokog!<\/p>\n<p>Kuantu gi un` chule`guan i taxpayers ($400,000) para bisnis familiamu esta manana`lu? Na la aga\u00f1g fan ineppemu, pindehu! Ti namanman i tailaye na disision miyu sumapet mas i publiku.<\/p>\n<p><strong>Biblia:<\/strong> Inetnon ma\u00f1gilisyanu ma-establese gi enteru iya America para umafama tinagu` i Saina gi Santa Biblia. Todu atte machogue tat kumu television para umana famta` programan finana`guen i uniku Satbadot i tautau.<\/p>\n<p>Inibliga este nu i te`ug na diniskontentu gi entalu` man-ma`gas siha. Guaha `nai hihot gera gi bandan rasan tautau. Presisu na uma-ataha minaipen binibu gi hilu` homlu` na fina` konbetsasion. Gaige finana`guen pinasensia yan hinimiddi gi biblia.<\/p>\n<p>I Santa Biblia i mas mauleg na lepblu ni matuge` dispues de finattun i Sainata. Guaha siha gi tinago`\u00f1a mapula` gi fina` ti mapot na estoria para ta komprende ni man-otdinariu. Kase esta sinko biahe hu taitai i Santa Biblia. Mauleg siha na leksion para todu ma\u00f1gilisyanu!<\/p>\n<p>Tinagu` i Saina i inasi`i, yine`ase`, hinimidi, gineftau gi namase` yan ayudu. Todu pot todu, chogue haf` tinagu` i Saina gi hilu` hinimidi sa` mas kuntentu ha`ani-mu!<\/p>\n<p><strong>Obligasion:<\/strong> Saludu para todu man-maestro yan maestra ni fumanana`gue famaguon natibu ni hila` nanan niha. I fitme na sisteman PSS ha inklusu parehu konbetsasion yan matuge` na finu` natibu. Poresu na sumen fitme yan ma`ug pinegan miyu gi famaguonta.<\/p>\n<p>Este na pinetsige umasegura na ma`ug pisun kuttura guine gi inai petlas iya Marianas. I li\u00f1guahe solu sahyan natibu gi kuttura yan tradisiona. Mauleg hamyu mismu ni ma\u00f1aina in` prekura kumuentuse famaguon miyu ni finu` tanu` ginen halum guma`. I eskuela u konfitma yan fitme haf` finana`guen i dos saina. Na`e animu sa` sumen agradesiyun todu finachochu` miyu!<\/p>\n<p><strong>Bisinu:<\/strong> Gi hiyu\u00f1g bintana-hu, hu li`e i bisinu siha tat kumu Japon, China, Indonesia, Singapore, Malaysia yan Thailand. Sige mamueba salape` niha man-mamahan kabu` gi todu klasen produktun gi metkau globus. Machoguen usun komputa!<\/p>\n<p>Hu eku\u00f1gog \u00f1aihon kau masusesede lokue` parehu burukua guine. Ni unu kalalamten. Era mantai kabu` hit mina` mampos silensiu komputan iya Marianas. Na` triste lau estague` na estau `nai mangaige hit gi bandan ekonomian ma\u00f1an chanseru.<\/p>\n<p><strong>Uchan:<\/strong> `Nai podu\u00f1g i ichan, kinilili` halum ni freskun ma\u00f1glo`. Hana` fan magof si\u00f1ienteta sa` inataha i maipe. Kontodu hagun tro\u00f1ku siha sige manpalapa gi aire. Mauleg finattun fa\u00f1uchanan dispues de fa\u00f1umnagan. Tiempun agua!<\/p>\n<p>Kulot tro\u00f1ku yan cha`guan muna`lu tatte, betde. Bula sakate para i guaka, chiba yan babue. I manog lokue` u fa\u00f1ochu fresku na sinisun hagun cha`guan. Puede ti mattu gi mansabiu i namamahlau na kulot betde!<\/p>\n<p><strong>Ina\u00f1goghu:<\/strong> Gi todu finapos-hu piot gi halum ka\u00f1adan chinatsaga solu esperensag-hu i ina\u00f1gog-hu gi Saina gi hilu` humidi na finaisen bendision. Adumididi` huna metgot i suspichosu na ina\u00f1gog-hu giya guiya estake felis pinakat-hu gi halum dinida pot tautau-yu`. Ha bendise un` makat na finaisen-hu. Ayu na bendision tutuhun fitme na pisun ina\u00f1gog-hu giya guiya kumu taihinekog nina` si\u00f1a\u00f1a yan yine`ase`\u00f1a. Ayu tutuhon-hu gi ina\u00f1gog-hun ginen sinantusan yan tai atparehu na dos patman kanai\u00f1a.<\/p>\n<p><strong>Chinatsaga:<\/strong> Da\u00f1kulu na sapet gi familia i monhayan esta magasta pagimientun Bietnes dos semana antes de dichu ha`ani\u00f1a. Un` didog na pinadese i kumahulu` presiun nesessidat pot mas ke 20 a\u00f1os na tiempu lau i sueddu gatdun kulan tinake` lulog. Estague` mas umatisa pinadesen megai na familia guine.<\/p>\n<p>Namanman i mansabiun hegsu` I Deni` ni rumepresesenta i publiku. Appenas pinetsige para uma-adelanta este na patte gi ha`anen tautauta siha. Kulan mohon ti manginen i mismu so\u00f1gso\u00f1g. Anog na siha mismu pumuta` entalu` \u201cmanguaha\u201d yan \u201cmamopble\u201d hombre unratutu ha` mana`en maisa siha 80 pot sientu na subidan sueddu.<\/p>\n<p><strong>Hinimiddi:<\/strong> Gi taftaf na patte gi ochenta siha na sakan, hu akompa\u00f1ia i gobietnu yan kabisiyun lehislatura gi majustifikan finaisen $60-mas miyon para hospitta, era in CHC.<\/p>\n<p>Hu hatsa kueyuhu kulan mohon mifuetsas-yu` na pidasitun unai petlas guine. Dispues hu repara na finattun misirekoddia biahen mame. Mantai fondu hit para ta hatsa hospitat mismu. Taya` fondu para ma-areglan chalan, kandet yan hanum. Malahyu yan podu\u00f1g kueyuhu.<\/p>\n<p>Unu klaru gi fatacho\u00f1ghu gi park gi kantun Potomac River: Iya Washington i mas fuetsudu na siyan gobietnu gi enteru i elmundu! Este `nai hu kahla\u00f1gyu` gi birada yan mahlug papa yan mayamag piku. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ma-anunsia adelantun ekonomia lau gi mismu tiempu kahulu` lokue` apas hospitat 50 pot sientu. Lastima&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[18783,18784,18785,18786],"class_list":["post-262989","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opinion","tag-biblia-inetnon","tag-bisinu-gi","tag-chinatsaga-da","tag-santa-biblia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/262989","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=262989"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/262989\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=262989"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=262989"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=262989"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}