{"id":266373,"date":"2017-12-13T06:06:24","date_gmt":"2017-12-12T20:06:24","guid":{"rendered":"http:\/\/www.saipantribune.com\/?p=266373"},"modified":"2017-12-13T06:06:24","modified_gmt":"2017-12-12T20:06:24","slug":"adahe-rikun-papet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/adahe-rikun-papet\/","title":{"rendered":"Adahe: Rikun Papet"},"content":{"rendered":"<p>Mapublika gi un` gasetan iya Hong Kong kometsiante siha ginen China ni man-miyinariun papet. Un` ratutu ha` ma\u00f1gahulu` kabu` niha. I problema gaige `an manmafaisen para u fan man-apase. Seru! Taya` salape` gi lepblun bankun niha.<\/p>\n<p>Hinatme Marianas nu este na klasen kometsiante. Mauleg i kabisiyun i hegsu` I Deni` umarikonose haye este na kompania pot proteksion fondun iya Marianas. Mu\u00f1ga na uma-aksepta sin kabales na hinisgua haf` tinatten niha gi bandan fondu.<\/p>\n<p>Ti chagu` yan pa`gu siempre tafan konbetsasion haf` masusedi. Lastima i ina\u00f1goghu ni tai tinate fotmat na fondu.<\/p>\n<p><strong>Futuna-ta:<\/strong> Maseha tafu\u00f1ut pinadesisita gi halum sapet na kondision kinalamten familia ta su\u00f1gun pot satbasion-ta, diariu.<\/p>\n<p>Este na obligasion mana`e i mansabiun I Deni` para u kayun mas asegurau yan libianu na chalan pot kualidat linala` tautau-ta.<\/p>\n<p>Gaige na mau`udai este na diniseha gi homlu` na ekonomia. I homlu` na ekonomia libianu ha hatsa yan gama mauleg todu bote gi sagua`.<\/p>\n<p>Hu akanteha haf` siha man-mapetsige guine na patte. Seru! Mas man-makalamya gi hatsadan sueddun niha. Gi halum este na diskuidu mas malu\u00f1u` ha`anen mayotmente ni manma-emplelea. Taya sattun na konsiderasion para uma-adelanta ha`anen empleau ni gumagana sueddun popble taimanu pinila` i federat. Tiempun \u201cbiliba\u201d otru sakan. <\/p>\n<p>***<\/p>\n<p><strong>Biba:<\/strong> I papulasion Marianas kase 56-mit na tautau. Lau pa`gu na Noche Buena 29 na mansabiun hegsu` I Deni` solu para u ginitai bonitu na ha`anen gupot siha. Los dimas memegai\u00f1a u fan \u00f1gaha` hulu` gi la\u00f1get man-`emisirikotdia! Estague` na chinatsaga `nai mapega ha`anen linahyan. <\/p>\n<p>***<\/p>\n<p>`Nai hahatsa sueddun niha gi $71,100 gi sakan kumeke ileg\u00f1a na debi lokue` u kabales kualifikasion niha tat kumu edukasion kolehu yan suffisiente na ekspirensia. Kuantu gi Da Boysis man-magradua gi kolehu? Kuantu mangai degree masters pot asuntun gobietnu? Guaha mohon mediu gi halum 29 na membro? <\/p>\n<p>***<\/p>\n<p><strong>Dibi:<\/strong> \u00d1gai`an si se\u00f1ot Biktot Hokog `nai para unana`lu i $400,000 na salape taxpayers ni ha lagnos para bisnis familia\u00f1a? Guaha i Attorney General mapetsisige pot este na asuntu? Pot fabot sa` seriosu ayu na malabida ni umakontra yan mandatun konstitusion pot magastan salape` taxpayers. <\/p>\n<p>***<\/p>\n<p><strong>Ha`ane:<\/strong> Huli`e motmut uchan gi sanhaya mientras malag gi sanlagu i kumeke di\u00f1gu hit na minachum atdau. Hu kontinua ma\u00f1gge` gi komputa. Sige ha` lokue` estotbun man-a`atotpe siha asuntu gi titanoshu mayotmente pot asuntun linahyan.<\/p>\n<p>Guaha `nai chumaleg \u00f1aihon-yu` na debi bai deskansa sa` taya`yu` umapunta polisian publiku. Lau i sensian responsable na sudadanu umafuetsas attension-hu pot proteksion i publiku gi halum estrakadan lina`la`.<\/p>\n<p><strong>Hinimiddi:<\/strong> Umasoda`yu` yan un` popblen amku` ni humatsaye kapiya i buttun Santa Maria gi kantun gima`\u00f1a. Diariu, humosme misa, macho`chu`, sumaunau gi lisayun familia dispues ma\u00f1ena. Sattun dibosio\u00f1a gi as Santa Maria i nanan i Nanalibreta.<\/p>\n<p>Ha pa\u00f1gun interes-hu umadi\u00f1gane pot para bai fanu\u00f1gu` haf` gaige giya guiya na taiguihe na dinibotu gi as Santa Maria. Ha tanchu` hulu` ya ayu ha` ileg\u00f1a, \u201cNanan i Sainata as Jesukristu\u201d. Trabiha estudiante-yu` `nai huhu\u00f1gog fino`\u00f1a i amku`.<\/p>\n<p>Sessu dispues mattu gi hinasog-hu ayu na fino`\u00f1a piot `an hu tucha tinayuyot-hu gi pa`gu manana Si Yuus. Magahet, debi u guaha luseru yan fitme na a\u00f1klan espirituat para u gai sustansia linala`ta. Ti deskribiyun ayu na sensian kinententu i ginen hilu`. Felis ha`anihu diariu. <\/p>\n<p>Gaige enteru inangohog-hu gi Saina. Hagas ha pipetyu` gi halum bara\u00f1ka siha na katsada. I nanata as Santa Maria lumasa ha`ihu `nai hana` katma sensiaghu diariu. Hahassu na debi u guaha luseru yan a\u00f1kla `sino matti\u00f1gan `nai `oggan galaidemu!<\/p>\n<p><strong>Bisita:<\/strong> Mattu tropan un` galaide` giya Luta ginen Guahan. Man-mafaisen hafa ina\u00f1gai niha. Ilegniha na marikonose tanu` iya Luta. Ileg\u00f1a un` tautau Luta, \u201cHagas ha` iya Luta guine tatnai humanau\u201d. Dios mihu!  <\/p>\n<p>***<\/p>\n<p><strong>Nobia:<\/strong> Ha faisen-yu` un` nietu haf` taimanu para sa\u00f1gane\u00f1a ni nobia\u00f1a na bastague`. Ileghu debi un` tunase i hagan tautau. Ileg\u00f1a na ti bonitu i mampos buena na palabra. Huna hassu na asuntun umadespatta esta ha` ti bonitu! Gaige asuntu gi dos patman kanai\u00f1a. Kase finu` pinasensia ha espipiha i prohimu. Lau ni taimanu makat asuntun umadespatta. Dios mihu!  <\/p>\n<p>***<\/p>\n<p><strong>Buena:<\/strong> Magof i amiguhu Magoo kumanta sunidun Noche Buena. Esta tutuhu` lago`\u00f1a `nai ha usune \u201cA`silensiu A`pue\u00f1ge\u201d\u2014Silent Night. Gai minan\u00f1ge` este katen bulachu. Kontodu mikosmu mames. Tulanoche kumanta A`felis A`idat (Felis Navidat). Magof i amiguhu. Bueno! Na`e animu na Noche Buena!<\/p>\n<p><strong>Rininueba: <\/strong>Ayuda i chatsaga ya unna` chatsaga i gefsaga. Gaige este gi finu` eba\u00f1gheliu. Debi unna` fonhayan tumaitai todu atmos banda para un` komprende i finu` kinilun i Saina as San Juan Bautista. Hu pula` gi taiguine: Bai konsuela i gai chinatsaga. Dispues, bai atan haf` finaposhu pot para baina` lamauleg ha`anihu. Guaha dididi` chinatsaga `nai sinsiyu un rinueba ha`animu! <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mapublika gi un` gasetan iya Hong Kong kometsiante siha ginen China ni man-miyinariun papet. Un`&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[19445,8389,3242,19446],"class_list":["post-266373","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opinion","tag-hinatme-marianas","tag-noche-buena","tag-santa-maria","tag-seru-taya"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/266373","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=266373"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/266373\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=266373"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=266373"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=266373"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}