{"id":268566,"date":"2018-01-24T06:06:34","date_gmt":"2018-01-23T20:06:34","guid":{"rendered":"https:\/\/www.saipantribune.com\/?p=268566"},"modified":"2018-01-24T06:06:34","modified_gmt":"2018-01-23T20:06:34","slug":"linguahen-natibu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/linguahen-natibu\/","title":{"rendered":"Li\u00f1guahen natibu"},"content":{"rendered":"<p>Gi maseha hafa na pinetsige, presisu na ta sustene sattun usun li\u00f1guahita. Estague` sahyan natibu gi manafitmen kuttura yan tradision. Este solu manera `nai si\u00f1a ta asegura na sumaga fitme gi famaguon-ta kinemprenden sustansian niha kumu famaguon natibu. Mu\u00f1ga hit sumede na u fan naufragu famaguon-ta.<\/p>\n<p>Repara ginen manu mage ennau na patgon. Dispues de madeskatga machahlau ni ma\u00f1aina\u00f1a yan motmut na inadahe. Ma-esgaihon desde kumunanaf estake ha usune primet pasu\u00f1a. Dispues de makuentuse gi hila` nana\u00f1a ha tutuhun mama` palabra giya guiya mismu. `Nai umeskuela makontinua leksion propiu na konbetsasion kontodu ma\u00f1gge` gi mismu li\u00f1guahi\u00f1a.<\/p>\n<p>Ginen halum guma` familia este na patgon `nai makreansa yan maguaguat hafa yan haye-gue`. Guiya mismu muna` oppan haf` mafanague\u00f1a ni ma\u00f1aina\u00f1a. Dispues sige mona estake echu tautau ya pumattisipau gi kinalamten todu. Mas fitme giya guiya sustansian tinate\u00f1a `an kabales si\u00f1a hatuge` mismu li\u00f1guahi\u00f1a. Este na rekomendasion ginen professot isla siha ginen Pasifiku.<\/p>\n<p>I li\u00f1guahita i fitme na sahyan manala`la` kutturan yan tradision natibu. Pasensiaye famaguon miyu ya u fan felis gi ineyag likidu na kutturata.<\/p>\n<p><strong>Inana`e:<\/strong> Hu akanteha un` kustumbren isla ni oppan mapraktika gi todu komunidan iya Pasifiku: Inana`e. Huli`e este antes gi hagas so\u00f1gso\u00f1g `nai man-ana`e bisinu suetten kineni` peska yan kinisechan gualu`. Sensian gineftau ni mas muna` fitme amesta, inapinitiye yan ina`ayuda gi otru patte siha gi kinalamten natibu.<\/p>\n<p>Este na kustumbre sumen bonitu dispues de matutuhun i famaguon ma-establesen maisa familian niha mismu. Todu i tiempu guaha sensian ina`akude gi che`lu ni ti lumala\u00f1gag ya man-geftau ayudu gi este na tirun chinatsaga. Esta hana` mas himiddi-yu` este `nai huli`e gi halum mismu ma\u00f1eluhu.<\/p>\n<p><strong>Relihion:<\/strong> I Katolisismu pumetmanente kumu kutturan relihion guine gi natibu ni inentrodusen Espa\u00f1ot. Tai relihion i Chamorro guihe na tiemp fuera ke `nos kuanto eksisiu gi kustumbren antes. Ti mattu gi eskaleran hine\u00f1ggen relihion.<\/p>\n<p>I nuebu na relihion tumutuhun konseptun justisia gi natibu. Unu gi mas misignifikasion `nai ha sede Espa\u00f1ot i Manacha\u00f1g (mas tagpapa` na rasan Chamorro) gumai tanu`. I kustumbre antes malimitte due\u00f1un tanu` gi Matua. Ni Acha`ot ti masede dumue\u00f1un tanu`. Che`chu justisia i masusede `nai matrata todu parehu gi bandan tanu`.<\/p>\n<p>Guaha ha` siha chinatsaga gi finana`guen relihion Katoliku gi natibu. Adumididi` mali`e sustansian finana`guen hine\u00f1gge as Yuus yan amtau na areglun justisia. Fumitme dispues gi kutturan natibu sensian konseptun justisia. Gi karera mona mas guaha mauleg na areglu gi halum komunidan natibu.<\/p>\n<p>I Japones hafanu`e natibu benefisiun kometsiu desde produktun gualu` yan tasi. Mauleg na ekonomia ma-establese guine antes de geran dos. Ha prueba i Japones na si\u00f1a homlu` na kinalamten kometsiu guine `nai fitme kinalamten todu. Lastima sa` dispues sen ti mabira este na modun lina`la` `nai mapau todu asun gera guine.<\/p>\n<p>Ta embrasa i moseria (lugat cho`chu`) `nai adumididi` ta di\u00f1gu hagas tradision fangualu`an. Kontodu peskan tasi mali\u00f1gu kulan mohon minachum atdau gi sanlagu `nai homhum. Puede i ta petsisige u guaha kampu gi inestablesen homlu` na ekonomia kumu katsun setbisiu siha guine.<\/p>\n<p><strong>Espirituat:<\/strong> Hu taitai estorian un` prohimu ni dumimu man-na`e agradesimientu gi Saina pot ti ho\u00f1giyun na bendision. Era, dies siha na ma\u00f1elu ya kada unu ma-adapta ni otru familia. Ha rikonose silensiu finapos ma\u00f1elu\u00f1a. Kada unu felis hinanau\u00f1a. Hana`e sinsiyu na agradesimientu i Saina pot bendision felis gi ma\u00f1elu\u00f1a siha.<\/p>\n<p>Mafattu mina`ase`hu gi prohimu pot i tiempu desde ke ha petsige kumuestiona haye yan man-malag manu ma\u00f1elu\u00f1a. Ileg-hu na guaha buente `nai haguife inetnun familia mismu yan namagof na dina\u00f1a`. Hana` chatsaga-yu` lau buenu para guiya pot ha komprende na guaha mas metgot ke disposision tautau.<\/p>\n<p>Fuera de fitme yan sattun na ineyag espirituat sessu mamokat-yu` yan man-amku` para i Guma` Yuus antes. I suabe yan suanu na finu` niha umesgaihon sensiag-hu guatu gi tanu` hinimiddi. Ayu `nai umeyag-yu` haf` che`chu` echu tautau. Ma`ug na prebilehiu ni sige huna` fitme gi karerahu.<\/p>\n<p><strong>Adorasion:<\/strong> Buente pot respetu, guaha `nai huli`e tautau-ta gi gima` Yuus ma-adora buttun ma\u00f1antos siha piot i inayeg niha kumu patron. Taya` linache gi bandan respetu ma\u00f1aluda ma\u00f1antos. Lau chatmiyu fan malelefa na Si Yuus solu ma-adodora! `An guaha dinidan miyu adi\u00f1gane maseha haye na pale` pot akonsehu.<\/p>\n<p>Todu klasen fuetsan ma\u00f1antos guaha ni gai tinatte milagro mina` afamau gi tautau\u00f1a dispues. Lamegai pot manyo-amte gi didog yan pipinu` na chetnot ni fumatoigue lugat tautau\u00f1a. <\/p>\n<p>Desde satbasion ti amtiyun na chenot esta papa` gi sumen chatsaga na katsadan lina`la` guaha patron ni gai fafaye sumatba chinatsaga ni ginen hilu`.<\/p>\n<p><strong>Peskadot: <\/strong>`Nai malofan i Saina gi kantun tasi ha soda` grupun peskadot. Sige mafaisen kuestion dispues ileg niha na malagu` siha na umatatiye. Kondision i Saina i debi umadi\u00f1gu todu guinahan niha. Man-sina\u00f1gane ni Saina \u201cNihe ya baina` fan peskadot tautau hamyu\u201d.<\/p>\n<p>Bes enkuando, manfinana`gue ni Saina haf` tinagu` Yuus Tata. Gi karera mona guaha manmapunu` pot finana`guen i Lahen Yuus. Che`chu` manatma na katgu kumu sindalun Yuus ni mumattit siha pot hine\u00f1gen niha. Ni unu sumeha chumalapun dottrinan i Saina.<\/p>\n<p>Da\u00f1kulu na sakrifisiu i madi\u00f1gu i uttimu guinahan niha pot para umatatiye i Saina. I terenu gi sanmena mampos bara\u00f1ka na katsada. Lau ni unu umabandona si Jesukristo gi finanaguen` tinagu` Yuus Tata.<\/p>\n<p><strong>Bisita:<\/strong> Bes enkuando, hu hala dandan-hu ukulele `sino gitala ya sige hu usune hagas sunidun tano`ta. Guaha `nai mattu mahala\u00f1g-hu ni hagas grupu ni sessu gi bisinu ma\u00f1ganta mientras mangigimen piot gi tiempun Christmas.<\/p>\n<p>Hu kanta dispues I Hatdin Giya Paraisu pat Ti Gi Un` Palasyon I Riku ni tinige` defuntu tiuhun mame as Tun Josen Elisa. Kada ratu hu estudia i pa\u00f1gpa\u00f1g sotfa yan sustansian palabran i dos kanta. Magahet na bonitu palabra\u00f1a i dos sunidu. <\/p>\n<p>Guaha ha` siha hine\u00f1gog-hu mediu modetnu na kantan Chamorro lau chagu` yan sustansian tinige` Tun Jose. Supremimu pumalabra i amku`.  <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Gi maseha hafa na pinetsige, presisu na ta sustene sattun usun li\u00f1guahita. Estague` sahyan natibu&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[19854,19855,19856,1956],"class_list":["post-268566","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opinion","tag-ni-acha","tag-pasifiku-inana","tag-tun-josen-elisa","tag-yuus-tata"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/268566","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=268566"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/268566\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=268566"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=268566"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=268566"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}