{"id":27179,"date":"2014-02-11T08:47:55","date_gmt":"2014-02-11T00:47:55","guid":{"rendered":"http:\/\/newspaper2.ctsi-logistics.com\/?p=27179"},"modified":"2014-02-11T08:47:55","modified_gmt":"2014-02-11T00:47:55","slug":"sensuran-kandidatu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/sensuran-kandidatu\/","title":{"rendered":"Sensuran Kandidatu"},"content":{"rendered":"<p>Gi tiempon Trust Territory Government, mana` guaha ayu i mafanana`an C-schedule na sensura (test). Kontodu i umadmiministra i sensura ti magana `nai siha mismu chumule`.<\/p>\n<p>Debi tana` guaha pronto sensura para todus gumuiguife man-kandidaton politika. Debi u fitme patte \u201cacademic competency\u201d para un` masede kumandidatu. Sin este, mauleg\u00f1a kase ta pechi\u00f1g latangantan nababue ya ta tulus hit para i lanchu. Benefisiosu para i pinegsai yan hita mismu.<\/p>\n<p>Sumen presisu lokue` na ta tu\u00f1gu` haf` na eskalera `nai mangaige para u fan kandidatu gi mafanana`an \u201creading comprehension\u201d. Yangin menus ke 80 pot sientu, kase dinanche\u00f1a `an ta katsa hit na dos tumalaya gi taftaf oga`an `sino taloane. Ma\u00f1ochu i familia yan guaha dididi` chesata kelaguen para ta lumus \u00f1aihon chinatsaga-ta.<\/p>\n<p>Estague` na tiempu `nai sinifa` i tanu` hai`las mina` sumen presisu na i man-ma`gasta man-si\u00f1a yan listu umakude che`chu` linahyan dimas de u fan lalaulauya hulu` yan papa` sin presisu. Haf` `ste na matchan un` bachet ni umesgagaihon pumalu man-bachet guatu gi Banzai Cliff. De dios na insuttu gi publiku!<\/p>\n<p><strong>Antau na inadahe<\/strong><\/p>\n<p>Mauleg ta pa\u00f1gun todus na debi deste pa`gu mona u guaha mas inadahe gi disposision asuntun linahyan siha. Sosobla diskuidu gi chatdisposision asuntun publiku deste alacha.<\/p>\n<p>Para u felis este na karera, obligasion botadot pumega kualidat na kandidatu ni man-ma-eduka yan kumomprende dichu asuntun linahyan deste primet ha`ane `nai manman-hula`. Mampos bula asuntun \u201cdibina dibina kau doku` i atdau gi sanhaya?\u201d<\/p>\n<p>Tatnai in` repara na sumen na`magof gi halom mattiru `an guaha kahulu` ya ileg\u00f1a, \u201cDispensayu`, lache ta hananague. Estague` mage i dinanche na chalan\u201d. Estague` ta nesessita pa`gu pot para tana` fan lachog nuebu siha na bi\u00f1ga` nieti gi halom hatdin publiku.<\/p>\n<p>Mauleg tanae` i man-si\u00f1a yan fotmat na kabayerus ya siha u kinatga mandatun pubiku na biahe. Manyayas i los prohimus na esta ni para u fanalag hilu` man-\u00f1gaha hokog mames.<\/p>\n<p><strong>Tailaye na bisiun gastu<\/strong><\/p>\n<p>Haf\u2019 na puru pa`gu gastun salape sin rinikohen kontribusion tax kulan mohon todu felis? Na ti magahet na mas ke mediu biyon pesus i dibin gobietnu pa`gu? \u00d1gai`an `nai para umana` para i tailaye na bisiun gastun fondu ni ti marikokohe kontiempu?<\/p>\n<p>I kantidan dibin gobietnu parehu yan chetnot dinalag. Uttimo\u00f1a ni mona ni tatte ya ayu hoho\u00f1gga i manadan \u201cai, ai, ai\u201d. Yangin cha`ot gastun salape` ni tai pisu para u kenibre haf` na para in` fan sige ha` ma\u00f1ochu dibatde? Kau in` nana\u00f1gga para in` asegura na kontodu i publiku u famadese ni gastun ambeteria? Dios mihu!<\/p>\n<p><strong>Chetnot man-estane<\/strong><\/p>\n<p>Guaha siha tautau-ta man-makondena ni kotte pot ma-estanen minot na idat famaguon famalao`an. Guaha esta namatman sa` solu mala\u00f1gu titanos\u00f1a i prohimu `nai si\u00f1a hu komprende malabida\u00f1a. Hu\u00f1gan ma-kehaye, ma-arresta, ma-kotte, dispues makodena i prohimu pot tailaye na bida\u00f1a, un` petmanente na palada\u00f1g gi hinasson i prohima a\u00f1ghet.<\/p>\n<p>Lau haf` mohon motibu na ha chogue i malabida\u00f1a. Kau ha komprende i asuntu? Kau ti mala\u00f1gu hinasson ennau na prohimu na ha chogue i masusede? Hu\u00f1gan si\u00f1a ha` man-satisfechu hit sa` mapresu. Na tiha mirese mohon ma-eksamina kau enfin mala\u00f1gu hinasso\u00f1a? Petsonatmente, chetnot mina` masusede i malabida\u00f1a sa` yangin kabales hinasso\u00f1a, pues si\u00f1a ha lagnosgue` ginen ennau na malabida antes de u susede. Na`mase` yangin ni guiya tiha tu\u00f1gu` na mala\u00f1gu-gue`.<\/p>\n<p>Dispues de ha komple mapresu, guaha garentiha na ti u chogue mismu che`chu` aminasu kontra otru minot na idat patgon palao`an? Poresu na debi umariseta i prohimu. Che`chu` kilisyanu i para ta ayuda i prohimu puede u felis hinanau\u00f1a dispues. Da\u00f1kulu na ayudu ha nesessita. Naho\u00f1g na minamahlau gi familia\u00f1a mismu.<\/p>\n<p><strong>Lugat Ilun Kada Tautau<\/strong><\/p>\n<p>Deste ke ma\u00f1gomprendeyu`, todu ilun tautau gaige gi hilu` apaga` kada unu. Todu manalag meme`na, ni unu hulie` mana` talag tatte. Haf` taiguine este deste tutuhon?<\/p>\n<p>Manae` atadogmu, tumalag meme`na, para un` lie` manu un` hananague. Gi mismu tiempu, manae` hau lokue titanosmu para un` fan hassu. Yangin ni unu gi dos unna` setbe, pues adahe sa` si\u00f1aha` linimutan ilumu. Lastima todu offresimienton ayudu sa` ni unabes `nai unna` setbe ilumu.<\/p>\n<p>Ke lau haf` na chinatsaga guaha na sen ti ma-usa ilun niha i mansabiun hegsu` I Deni` para uma-ataha dididi` i didog na mattirun familia? Makat na biahe ya kase umafagcha` este na diskuidu yan tiempon estrakadan politika. Kuantu mohon na kandidatu para u atrebi siha mu\u00f1ga\u00f1gas i mismu dinage? Dios tiampare, ihu!<\/p>\n<p><strong>Atkilon 99 A\u00f1os gi fina` initiative<\/strong><\/p>\n<p>Ma-apprueba fina` initiative `nai para uma-ekstende atkilon tanu` ginen i presente na areglu esta 99 a\u00f1os na tiempu. Lamayot patte gi diniskuten este na prinipone pot para umasede mas man-inbiette\u2014investment\u2014guine. Malimitte este gi tautau tanu` solu. Na ti atkilon tanu` bisnis ginen hiyu\u00f1g? I benefisiu lamayot patte gaige g i man-atkikila tanu` ti i due\u00f1u.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Gi tiempon Trust Territory Government, mana` guaha ayu i mafanana`an C-schedule na sensura (test). Kontodu&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[492],"class_list":["post-27179","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opinion","tag-test"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27179","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=27179"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27179\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=27179"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=27179"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=27179"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}