{"id":301342,"date":"2019-06-12T06:06:57","date_gmt":"2019-06-11T20:06:57","guid":{"rendered":"https:\/\/www.saipantribune.com\/?p=301342"},"modified":"2019-06-12T06:06:57","modified_gmt":"2019-06-11T20:06:57","slug":"maribahan-ekonomia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/maribahan-ekonomia\/","title":{"rendered":"Maribahan ekonomia"},"content":{"rendered":"<p>Tumunug ekonomia rumibaha kontodu fondu gi kahan iya Marianas. Este umafuetsas inali`e man-ma`gas para umadisidi kuantu para uma-utut gi kada depattamentun yan ahensian gobietnu. Todu ramas man-inafekta nu i tumunug moneda.<\/p>\n<p>Presisu na disision mientras ke guaha fitme na inadahe gi mas man-presisu siha na setbisiun publiku tat kumu himelu` yan edukasion. Ha gacha` hit lokue` ha`ilas enteru elmundu. Debi ta usune haf` guaha gi hilu` kritikat na inadahe.<\/p>\n<p>Poresu i paha na palabra: Utut! Maseha manu guatu puru pot utut fondu gi katkuet ahensia yan depattamentu. Dios mihu bida\u00f1a i tiempun ha`ilas!<\/p>\n<p>Saludu para todu man-sattun na manehanten fondun publiku ni pumupulan sopblanten fondu. Puede muna`lu tatte fitme na pisun ekonomia ni fuma\u00f1a\u00f1agu fi\u00f1kas yan cho`chu`. Sin este mas chatsaga na karera.<\/p>\n<p><strong>Petlas:<\/strong> I natibu tai kuttura bisnis. Inana`e i establisau na kustumbre guine deste antigu na tiempu. Este na kustumbre fina\u00f1agun dikiki` na komunidan isla. Inestablesen nesessidat satbasion.<\/p>\n<p>Pot dikiki` komunidan isla mina` sattun i dina\u00f1a` yan ina`ayuda gi natibu. Tat ti sumaunau man-ayuda gi oran nesessidat. Ma\u00f1gontentu hit gi ayudu ni tana`e maseha haye na prohimu-ta. Kustumbren dikiki` na isla! Namagof i gineftau tautauta.<\/p>\n<p><strong>Inana`e:<\/strong> Man-ana`e bisinu kineni` guihan, katnen babue yan guaka, yan kinisechan gualu` kontodu gulusina. Mangeftau. Este na gineftau sumimientu mas hihot na relasion bisinu siha. Mansuette hit na metgut este na sensia gi tautauta.<\/p>\n<p>Hu hassu cho`chu` fanda\u00f1gu gi bisinu. Motmut ayudu deste mu\u00f1gayu, kusina, hotnu yan mapunu` manda\u00f1kulu na ga`ga siha.<\/p>\n<p>Huli`e este masusede gi hiniben-hu. Ayu na tiempu sumen metgut sensian koperasion gi tautauta siha. Maseha dididi` mali\u00f1gu i kustumbre na tiempu gaige ha` sensianta umekstende kanai\u00f1a gi prohimuta.<br \/>\nNamagof i fitme yan geftau na sensian inana`e yan inagofli`e gi unu yan todu! Ma`ug na kustumbren tanu`!<\/p>\n<p><strong>Man-\u00f1gi\u00f1ge`:<\/strong> Hu akanteha, pot para bai komprende, signifikasion man-\u00f1gi\u00f1ge kumu kustumbren tanu` guine siha na petlas. Hu supone na kustumbren Espa\u00f1ot pot respetu gi man-amku` ni ma-adapta ni natibu deste ayu na tiempu.<\/p>\n<p>I benefisiu gaige gi inestablesen fitme na respetu entalu` patgon yan amku`. Tinatiye ni bendision felisitasion. Ala kuenta bendision espirituat ma-impatta pot hoben ya puede felis hinanau i patgon. Ha pa\u00f1gun pattisipasion halum inetnun.<\/p>\n<p>Sumen amtau kinalamten famaguon `nai pribeni ma\u00f1an satbahe. Kontodu i ma\u00f1aina felis hinasson niha pot makreansa mauleg kada unu gi tropa. Na fan man-\u00f1gi\u00f1ge` pot para tana` fitme sensian hinimiddi yan respetu giya siha.<\/p>\n<p><strong>Bendision:<\/strong> Manfiet ma\u00f1ainata gi ma-adelantan linala` espirituat gi famaguon niha. Deste matatpa\u00f1ge, primet komunion, makonfitma, estake madi\u00f1gu i pettan sanmena gaige motmut na bendision ginen ma\u00f1ainan niha.<\/p>\n<p>Hu hassu mana` fan bisita gi pue\u00f1gen konfitmasion gi naftan tatahu. Kase pot bendision ginen i amku` ayu na bisitasion tinagu` patlinuhu. Magofyu`.<\/p>\n<p>Ha echayu` bendision i amku` guihe na pue\u00f1ge gi guinefihu. Agradesimientu!<\/p>\n<p>I mas impottante na patte gi bendision `nai ha pa\u00f1gun sensian hinimiddi giya hita. Fitme na respetu ma-establese deste primet biahe `nai tumekun hau man-\u00f1gi\u00f1ge`.<\/p>\n<p>Petmanente sumaga ayu na sensian respetu giya hagu! Namagof i sensian respetu gi anaku` na karera yan relasionta yan man-prohimuta siha. Bendision!<\/p>\n<p><strong>Yine`ase`:<\/strong> Sensian yine`ase` yan gineftau puma\u00f1gun sensian kilisyanu giya hita. I nina`ita sumignifika na ta komprende pinadese yan finapus tautau. Hana magem si\u00f1ienteghu i sensian yinea`se` gi tautauta siha.<\/p>\n<p>Hu\u00f1gan, guaha gi tautauta man-namase` ni munesessita ayudu. Listuyu` manna`e gi este na chinatsaga. Hu komprende haf` fina`pus popble pot ginen ennau-yu` na katsada.<\/p>\n<p>Na fan geftau hamyu gi man-namase`! Ti un` fali\u00f1gu `nai unna` anaku` kanaimu man-ayuda. I tanu` ridondu. Da\u00f1kulu na regalu mafattu gi geftau!<\/p>\n<p><strong>Komplimentu:<\/strong> Mafnas kustumbren komplimentu `nai magutus uttimu finihu antes de kasamientu. Uttimu huli`e este machogue gi finagpu` si\u00f1kuenta siha na sakan. Taya` `nai huli`e esta deste ayu na tiempu.<\/p>\n<p>Namagof na dina\u00f1a` dos familia\u2014nobiu yan nobia\u2014antes de u talag halum i dos patgon gi sagan guinefe (atat). Este na pue\u00f1ge `nai oppan sinsiyu na ekspressiun konfitmasion ginen todo atmos banda. Namagof na okasion!<\/p>\n<p><strong>Japones:<\/strong> Hu husga haf` motibu na humuyu\u00f1g bisnis Japones ginen Marianas. Mali\u00f1gu poku $14 biyon `nai duma\u00f1a` yan gastun mofona na dos pagyu gi uttimun ma`pus na sakan. Hu hu\u00f1gug na ta gastaye utguyu i los probes mina` man-hanau tatte Japon.<\/p>\n<p>Mas fotte i pagyun maribahan ekonomia pot kontra kualidat linala` tautauta siha guine. Dos ensegidas mali\u00f1gu: fi\u00f1kas yan cho`chu`. Dudayu` kau si\u00f1a ta soda`e katsun $14 biyon pesus na mali\u00f1gu. Hombre pa`gu un` palabra `nai man-gatdun hit: Utut! Dios mihu!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tumunug ekonomia rumibaha kontodu fondu gi kahan iya Marianas. Este umafuetsas inali`e man-ma`gas para umadisidi&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-301342","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opinion"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/301342","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=301342"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/301342\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=301342"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=301342"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=301342"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}