{"id":302665,"date":"2019-07-03T06:07:06","date_gmt":"2019-07-02T20:07:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.saipantribune.com\/?p=302665"},"modified":"2019-07-03T06:07:06","modified_gmt":"2019-07-02T20:07:06","slug":"silensiun-haane","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/silensiun-haane\/","title":{"rendered":"Silensiun Ha`ane"},"content":{"rendered":"<p>Didog na chinatsaga fumatoigue hit gi finattun tiempun ha`ilas. Hinegse este ni destrosiun dos pagyu yan hiniyu\u00f1g fi\u00f1kas Japones guine. Gai minakat i tafafana` para mona.<\/p>\n<p>Dos mali\u00f1gu gotpe: fondun adelantun linahyan yan cho`chu`. Ha anunsia i gobietnu planun para maribahan setbisiu yan oran empleau pot menus fondu. <\/p>\n<p>Da\u00f1kulu na maribaha aduana (kontribusion tax) ni kumakatsu setbisiun publiku yan suetdun empleau siha.<\/p>\n<p>I hinanau fi\u00f1kas Japones $7 biyon pesus nahu\u00f1g na sapet ha chalapun gi santatte: menus fondu yan cho`chu` guine.<\/p>\n<p>Ha chule` fi\u00f1kas\u00f1a tatte Japon, petmanente. Dudayu` kau u bira siha tatte Marianas. Uttumu na \u201csayonara\u201d. Siempre ta padese mattirun chafleg na kinalamten ekonomia yan halum guma` familia.<\/p>\n<p>Guaha otru fitme na patte gi ekonomia-ta para u katsu hiniyu\u00f1g biyon pesus na bisnis guine? Haf` otru guinahata fuera de taya` ni hinegse miyon pot miyon na dibin gobietnu? Na ti siempre maribahan ekonomia umafuetsas ma-utut setbisiu yan oran cho`chu` empleau?<\/p>\n<p>Hafa na motibu na humanau guine i Japones? Kau diskuidun bastus na relasion yan siha gi sentidu na asuntu? Haf` mohon otru motibu fuera de diskuiduta?<\/p>\n<p>Hafa para tahgue\u00f1a biyon pot biyon na fi\u00f1kas ni machule` tatte Japon? Fuera de mantaya`ta guaha otru si\u00f1a tapega papa` gi lamasan para adelantun yan sinistenen linahyan? Siempre tali`e haf` este na karera. Gai minakat para mona!<\/p>\n<p>****<\/p>\n<p><strong>Esperansa:<\/strong> Gi oran deskansu ayu konsuelu-hu i metgut na sensian ina`ayuda yan yine`ase` gi tautauta siha guine na petlas. Man-geftau gi mas munesessita ayudu. Naturat na sensian dikiki` na komunidat isla.<\/p>\n<p>Makat na chanda maribahan fondun familia piot gi hilu` obligasion apas guma`, kareta, yan otru siha diariu na nesessidat. Haf` para un` chogue gi halum miserapble na pinepble? <\/p>\n<p>Ti deskribiyun pinadesen tautau guine na eskalera. Guaha chachala\u00f1a este na pinadese para ta asegura kualidat na linala` gi tautauta siha?  <\/p>\n<p>***<\/p>\n<p><strong>Ma\u00f1eluta:<\/strong> Guaha `nai hu fagcha`e konbetsasion ma\u00f1eluta siha ginen Luta yan Tinian pot bandan gastun linala` gi lugat niha. Tat ti muna`e animu pumetsige ayudun hatdin gi tatten guma` `sino gi gualu`. `An mauleg i tasi manhanau lokue` manpeska para katsun mantension.<\/p>\n<p>Namagof i animun niha pumetsige haf` presisu pot satbasion. Ni unu kumuentus pot chinatsaga. Lau todu ma-usune che`chu` mantension familia, dibuenamente. Asolas, manda\u00f1a` pot libetta gi dikiki na komunidan isla. Namagof i sensian esperansa gi halum sumen chatsaga na mattiempu.<\/p>\n<p>****<\/p>\n<p><strong>Tinilaika:<\/strong> Un` kantot mamaisen \u201cma\u00f1gge i kustumbren sune\u201d `nai ha kuestiona lokue` man-ma\u00f1gge natibu. Kase ha kuestiotiona usun sune gi sentada ni tinilaika ni hinegsa` yan pan.<\/p>\n<p>Usun sune `sino haf` na finatinas man-gaige gi papa` hinerat na definasion sentadan natibu lau ti kustumbre. I asuntu mas propiu gi tatatte.<\/p>\n<p>Atan haf` finaposta sa` hu\u00f1gan guaha siha tinilaika kontodu inadaptan ne\u00f1kanu` otru na rasan tautau gi fihonta tat kumu Tagalu. Dispues de klasen finatinas mas gaige finaposta gi relasion yan todu `nai mangaige lokue` otru na ma\u00f1elutal<\/p>\n<p>Dispensayun `an ti mahas\u00f1gun lache na usun palabra ya puede guaha mas inadahe antes de umafa` kanta maseha haf` pot hinanau `sino tinatten natibu. Lokue`, `an guaha dinidamu famaisen pot no un` linaisen fumama lache na palabra piot dichu kutturan tanu`. <\/p>\n<p>***<\/p>\n<p><strong>Dibision:<\/strong> I asuntu madibidi entre kustumbre, kuttura yan tradision. Yangin si\u00f1a ha pega kalulot\u00f1a gi unu guine libianu ha oppen maisague`. Chatkomprende mina` mamaisen pot finatinas\u00f1a kustumbren sune.<\/p>\n<p>Dispues, `nai mana` hanau tanu` familia ti mana`en \u00f1aihon gi manriku soluke ma-atkila `sino mabende. `An ti mapatte hau pues faisen ma\u00f1ainamu. <\/p>\n<p>Komprende lokue` na tanu` niha ti tano`mu! Kuantu na suppottasion un`nana`e i man-amku` gi mes para mantension niha na ma\u00f1go\u00f1gopbla hau? Tanu` niha! <\/p>\n<p>Kuttura u kontinua matulaika sinparat. Para un` felis gi presetbasion kutturamu gaige ennau gi dos patman kanaimu gi un` palabra. Haf` `nau na palabra?<\/p>\n<p>****<\/p>\n<p><strong>Munton:<\/strong> Maseha manu un` atan gaige loka` munton dibi entalu` hegsu` I Deni`, papa` giya Luta yan sankatan siha petlas. Gi mismu tiempu puru \u00f1a\u00f1gun na konbetsasion pot no uma-estotba i munton dibi ya umachalapun.<\/p>\n<p>Humanau si Magoo para u chule` flechan musgomo` para u chage chumalapun ginen i chagu`. Ai `nai basnag i munton tat tiha tampe kontodu hame gi papa` tro\u00f1kun kamachili! Dios mihu! <\/p>\n<p>***<\/p>\n<p><strong>Chinatsaga:<\/strong> Abarambau kinalamten i tanu` na sige hu espiha manu `nai si\u00f1ayu` ma\u00f1oda` fina` esperansa para bai hagu\u00f1g \u00f1aihon fresku na ma\u00f1glu`. <\/p>\n<p>Mientras hu \u00f1ge\u00f1gelu` para manuyu`, huli`e lokue` ekspressiun chinatsaga gi matan tautauta siha. Hmm! Oppan este na sapet katkuet petlas guine.<\/p>\n<p>Hu birayu` guatu umeku\u00f1gug radio umesuette konsuelu. Puru kantan pinite na kontodu guahu kume pinite. Inipus chatsaga yan triste i tanu`.<\/p>\n<p>I sapet gi tautauta siha kumonfitma suspechog-hu na hagacha` hit finattun ha`ilas ni machalapun gi enteru elmundu.  Puede kayada ya u menus pinadese guine gi tano`ta.  <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Didog na chinatsaga fumatoigue hit gi finattun tiempun ha`ilas. Hinegse este ni destrosiun dos pagyu&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-302665","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opinion"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/302665","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=302665"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/302665\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=302665"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=302665"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=302665"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}