{"id":318482,"date":"2020-03-04T06:00:43","date_gmt":"2020-03-03T20:00:43","guid":{"rendered":"https:\/\/www.saipantribune.com\/?p=318482"},"modified":"2020-03-04T06:00:43","modified_gmt":"2020-03-03T20:00:43","slug":"pipinu-na-sagu-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/pipinu-na-sagu-2\/","title":{"rendered":"Pipinu` Na Sagu"},"content":{"rendered":"<p>Mauleg sa` tiha fatotoigue hit un` pipinu` na sagu ni mafanana`an coronavirus. I chenut: ma\u00f1ahguan i gofes hanum `nai hinichum hinago\u00f1g\u00f1a i tautau estake dimalas. <\/p>\n<p>Manadan tautau gi enteru elmundu man-inaffekta. Megai na faketeria man-mahuchum pot megai gi empleau man-mala\u00f1gu. Adumididi` sige man-homlu` ya ha bira siha tatte gi offisiun niha. <\/p>\n<p>Lau tiempun ha`ilas `nai tat kinalamten tiha estotba seriosamente. Tana` fan mes\u00f1gun hit sa` siempre u upus hit este na malatiempu.<\/p>\n<p><strong>15-Mit<\/strong><br \/>\nGuaha kase 15-mit na empleau guine gumagana suetdun popble. Makat na asuntu gi halum guma` familia i sessu tinetpi tinahu\u00f1g salape` para nesessidat niha.<\/p>\n<p>Uma`atotpe este yan obligasion manma-elihe umadelanta i kualidat linala` tautau-ta siha ni marepresesenta. I asuntu ti attikulun konbi\u00f1iente. Obligasion! Kualidat linala` tautau i dichu asuntu. <\/p>\n<p>Kase guaha planun miyu pumetsige asuntu ni si\u00f1a sumede mas adelantu gi kinalamten familia siha guine. Haf` mohon?<\/p>\n<p><strong>Asuntu<\/strong><br \/>\nAreglun lai publiku ma-intended para adelantun ha`anen tautau-ta gi todu petlas guine. I publiku u hinisga kau mapetsige inefresen adelantun kualidat linala` i tautau siha gi se\u00f1gsu\u00f1g.<\/p>\n<p>Pot ihemplu, malagnus ripot na 15-mit gi 26-mit na empleau guine gumagana suetdun popble. Gi hilu` este na faktu haf` mapetsige para uma-adelanta este na patte gi ha`anen empleau siha?<\/p>\n<p>Seguruyu` na in` kemprende haf` i asuntu ha nesessita, prontu. Guaha planun miyu guine na asuntu? Na ti pot kualidat linala` familia i asuntu? Manu gi este na attikulu ti `in kemprende?<\/p>\n<p><strong>Pisu<\/strong><br \/>\nKomprendiyun na i asuntu ha nesessita metgut na ekonomia `nai bula salape` yan cho`chu` guine. Yangin este `nai gaige i chinatsaga haf` in` petsisige para inna` metgut ekonomian i tanu`? <\/p>\n<p>Ha suette i tanu` pot guaha dikiki` na industrian turista. Sin este, kase ta patten \u00f1aihon latan satdinas kuattru biahe para tana` hinagu` otru sentada.<\/p>\n<p>Guaha `nai in` atan otru siha nesessidat familia yan kau disiente kinalamten niha desde fanlihe\u00f1g, tumobet yan trahe? Haf` sineda` miyu `an enfin in` ti\u00f1gu este na patte gi ha`anen tautau-ta siha? Suffisiente?<\/p>\n<p>Yangin megai\u00f1a man-mamadedese haf` ineppen miyu para in` adelanta ha`anen niha segun ginagau obligasion miyu? Gaige i ineppe gi papa` guie\u00f1g miyu. Atan sa` diariu na matcha sin attension ginen hamyu!<\/p>\n<p><strong>Chichi`<\/strong><br \/>\nHu soda` amiguhu gi hospitat para u ali`e yan mediku. Hu faisen haf` chenot\u00f1a. Ileg\u00f1a, \u201cmala\u00f1gu-yu`\u201d. Esta chumichichi` ni putin koyenturan ade\u00f1g\u00f1a pot dinalag. <\/p>\n<p>Ha faisenyu` haf` ina\u00f1gai-hu. Esta umi`iba` `nai ileghu na para bai fan \u201cdalag\u201d ya hu tatanchu` ade\u00f1g\u00f1a. Hu sa\u00f1gane na u sugu gi gima` ya u chule i kuattru patas guaka para kado\u00f1a! Esta chumichichi` yan kalulot talu`!<\/p>\n<p><strong>Pinadese<\/strong><br \/>\nI chinatsagan tautau un` siente sin ditension ginen sensian mehnalum. Gaige gi li\u00f1guahen tatautau\u00f1a i prohimu maseha hana`na` \u00f1aihon pot himiddi `sino minamahlau.<\/p>\n<p>Bastara ke patgon popble-yu` libianu hu taitai chinatsagan maseha haye na kilisyanu ginen fuetsan silensiu na patte gi modu\u00f1a. Tu\u00f1gu`un na sentimentu ni ti presisu mana oppan.<\/p>\n<p><strong>Suetdu<\/strong><br \/>\nMafattu kuestion giya guahu haf` mas chinatsagan niha lau mangai offisiu. Gi mismu tiempu maripot na 15-mit na empleau guine gumagana suetdun popble. <\/p>\n<p>Estague` i dichu asuntu ni debi uma-satba ni mansabiun hegsu` I Deni`. Lau kulan mafatkiluye `sino maletke pot gai minakat i asuntu. Na ti manman hula` hamyu para in` adelanta kualidat linala` tautau miyu gi se\u00f1gsu\u00f1g siha?<\/p>\n<p>Haf` in` chechegue pa`gu para in` adelanta i sumen nachatsaga na suetdun popble? Si\u00f1a inna` oppan haf` planun miyu?<\/p>\n<p><strong>Ha`ilas<\/strong><br \/>\nI palabra pot pinadese `nai tatotpe tinaya` para nesessidat-ta siha. I monedan familia gueku! Gi mismu tiempu taya` otru koyenturan masaguaniye monedan familia.<\/p>\n<p>Dispues achog un` fa\u00f1oda` tinahu\u00f1g para u kubre todu. Tat kinalamten tiha utut sin ditension. Estague` signifikasion ha`ilas\u2014tiempun tinaya\u2014ni umafuetsas sattun na inadahe gi disposision guinahan familia. <\/p>\n<p><strong>Pinepble<\/strong><br \/>\nApmam na tiempu hu pokate ka\u00f1adan miserapble na pinepble. Makat na fina`pus gi maseha haye na kilisyanu. Unu minagofhu: ti man-ma\u00f1ake ham para bai`n fanla`la`! Manu i guaha in` si\u00f1gun gi hilu` tinaya`. Metgut finana`guen nanan mame espirituat!<\/p>\n<p>Te\u00f1ga `an mamomokat-yu` para i dottrina hu kuestionan maisayu` kau este otdinariu na fina`pus familia? Lau todu klasen chinatsaga tumotpe Marianas guihe na tiempu tat kumu tinilaikan administrasion Navy esta i Interior. <\/p>\n<p>Huli`e mattirun tumunug suetdu desde $.75 gi ora papa` gi $.16 gi ora `sino $1.28 gi dia. Mauleg sa` labaratu i fektus siha guine na tiempu. Gi katkuet kinalamten makat yan sapet gi todu familia!<\/p>\n<p>Lau taimanu un` kubre nesessidat 16 na membron familia yan $.16 gi ora? Hu padese mina` hu tu\u00f1gu` na makat na sapet gi unu yan todu. Makat na ka\u00f1ada `nai todu biradamu un` fagcha`e tinaya`! <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mauleg sa` tiha fatotoigue hit un` pipinu` na sagu ni mafanana`an coronavirus. I chenut: ma\u00f1ahguan&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-318482","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opinion"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/318482","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=318482"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/318482\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=318482"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=318482"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=318482"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}