{"id":47815,"date":"1999-08-24T00:00:00","date_gmt":"1999-08-24T00:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/94e551e6-1dfb-11e4-aedf-250bc8c9958e"},"modified":"1999-08-24T00:00:00","modified_gmt":"1999-08-24T00:00:00","slug":"94e551fa-1dfb-11e4-aedf-250bc8c9958e","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/94e551fa-1dfb-11e4-aedf-250bc8c9958e\/","title":{"rendered":"Fan satton gi asunton linahyan"},"content":{"rendered":"<p>`Nai ha fatoigue hit i sagon Asia yan Japon, ni uno mumuebague` pot para u aligao alibio para yangin ha gacha` hit didog na chinatsaga ginen este na sagon ekonomia. Ta suppone na ti u aminasa hit sa` ti para hita ennao na chinatsaga.<\/p>\n<p>Sige talo manbalaha estake pa\u00f1gpa\u00f1g i pettan 2,000 mas na bisnis ni humuchom siha.  Man-afaisen hit kao mama\u00f1glo`.  Ni uno man-oppe. `Nai pa\u00f1gpa\u00f1g ayo na motmut uchan, duro sume` i atof gima`ta ya kada membron familia man-lolotge pot no u fotgun in katre yan magago siha gi halom kuatto.  Dispues, kumayadan \u00f1aihon.  Lao sige ha` teti gi `nos kuantos patte siha gi atof.<\/p>\n<p>Ma\u00f1oyo` i nanan guma` na uma-aregla i simi` ensegidas.  Ni uno u-mattiende sa` esta pumara i ichan.  Ma\u00f1ila` i atdao, manguaife i ma\u00f1glo` ya ha bale i hanom siha gi oriyan guma` kontodo i atof.  Mayute` \u00f1aihon i problema sa` esta ti u`uchan.  Kada uno ha chule` chala\u00f1a. Hafa sustansia\u00f1a este na punto?<\/p>\n<p>Yangin i areglon linahyan masge` pot ti manlisto hit sumatba problemata, pues gi uttimo besis megai na bisnis siempre manmachom pettan niha sa` makat esta mamatinas ganansia.<\/p>\n<p>Ta lie` ha` na man-e`ensinahyao i los probres ya buente pot man-achabulacho hit na tafa` taya` i pinadesen niha.  Ta lie` ha` na guaha sume`, lao ni uno kalamten pot para u so\u00f1gsu\u00f1g i simi` siha.  `Nai matto fina` mensahe na esta Japon ha tutuhon homlu` i ekonomia\u00f1a, man-deskansa hit talo sa` pinilota na magpo` esta i ichan.<\/p>\n<p>Baiho aksepta na magahet mampos didog este na sago.  Olara mohon ya i manma`gasta u rinueba leksion siha ni ma\u00f1gahulo` ginen este na finaposta. Lao gi mismo tiempo, debi u guaha prontu na inatu\u00f1go` haf` taimano ta satba i ma\u00f1geke atlibes siha na bisnis.  Yangin ti ta ayuda este siha na bisnis gi este siha na mattiro, pues a\u00f1gogho na memegai\u00f1a siempre u huchom pettan niha entre pago yan uttimon este na sakan.<\/p>\n<p>Yangin masusede este, pues mas menos i kantidan salape` ni humahalom pago gi kahan Marianas.  Gi uttimo besis, ya ti ta diseseha na u-masusede, lamegai siempre u fan taichecho` yangin enfin mas maribaha i rinikohen tax ginen i komunidan bisnis guine.<br \/>\n****<\/p>\n<p>Komprendiyon na yangin matto gi kada familia i didog na chinatsaga, memegai\u00f1a siempre man-\u00f1gaha` hulo gi hegso` i Deni` pot ayudo.  Este na chinatsaga mampos ta pupune kulan mohon taigue gi oriyata.  Mientras tantos, sige ha` kumilulog haane yan pue\u00f1ge kulan un` sake ni para un` hinatme `nai mafo\u00f1g maigomo.  Piot `nai un` tu\u00f1go` na sesso u-moriya ya un` diskuida hao gi mismo tiempo.<\/p>\n<p>Lao dos probleman ginen hiyo\u00f1g kumetomba haligen tano`ta:  1).  Planon Depattamenton Interior mu\u00f1ega direchota gumobietnan maisa hit.  2).  I sagon Japon yan Asia ni rumompua todo pisun ekonomian Pasifiko yan Asia. Makat i tafafana` lao sin inbatgo, debi lokue` tanae` animo umareglan maisa halom gimata kosake ti u aminasa hit didog i tafafana` pago.  Maila` tafan aguot` kanai uno yan otro sa` todo mauleg na chechota pago, hita mismo para ta mirese yan ayo siha na famaguon i manatatte gi fihonta.<br \/>\n****<\/p>\n<p>Lao sumen na`magof `nai hu lie` na guaha pago fotmat na inbestigasion gi `nos kuantos offisiat Depattamenton Interior pot todo chatbidan niha kontra hita.  Klaro na gagaige ha` gi bandata i bendision.  Si Yuus Maase`!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>`Nai ha fatoigue hit i sagon Asia yan Japon, ni uno mumuebague` pot para u aligao alibio para yangin ha gacha` hit didog na chinatsaga ginen este na sagon ekonomia. Ta suppone na ti u aminasa hit sa` ti para hita ennao na chinatsaga.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-47815","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-local-news"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47815","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=47815"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47815\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=47815"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=47815"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=47815"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}