{"id":48261,"date":"1999-10-05T00:00:00","date_gmt":"1999-10-05T00:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/95072111-1dfb-11e4-aedf-250bc8c9958e"},"modified":"1999-10-05T00:00:00","modified_gmt":"1999-10-05T00:00:00","slug":"95072125-1dfb-11e4-aedf-250bc8c9958e","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/95072125-1dfb-11e4-aedf-250bc8c9958e\/","title":{"rendered":"Sentro na asunton pago na eleksion"},"content":{"rendered":"<p>Gi kada dos a\u00f1os, ma\u00f1ila` i se\u00f1gso\u00f1g siha guafen huegon politika ginen kandidato siha ni manmamaisen saina pot botun publiko hinerat.<\/p>\n<p>Todo klasen offresimiento manhuhuyo\u00f1g, deste mas malag na futuro para i famaguonta esta programan kelat babue para fiesta yan finatai. Mamifila i botadot gi fina` lamasan ne\u00f1gkano` pot para u ayeg `mano na putahe i paire para amotsan yan senan familia.  Bula putahe ya esta na` bulacho amano para ta pega gi platuta.<\/p>\n<p>Gi difirientes lamasa yan bandehan ne\u00f1gakno, todo ma\u00f1asaonao umagradese i plantao na sentada de hemonos kao chaot`ta fritada pat maasen na tinala` katne yan guihan.  Ta gulusine sin ta hasso kao chaot`a pat benefisioso para hinemlota.<\/p>\n<p>Lao yangin guaha signifikasion\u00f1a i inadahe gi haanita, pues siempre ta ayeg mano na ne\u00f1gkano` mauleg yan propio para hinemlota.  Ta sotta gi un` banda hagas bisiota gumulusune chaot`ta.  Homlu` este na eksisio gi hafa ta papa\u00f1ot pot hinemlo`.  Un` chanda hafa yamo ya un` na`yan hafa mauleg para hinemlo`mo.<\/p>\n<p>Este na disision pareho yan un` ebalulua hafa mauleg para i manatatte.  Ta chanda i sensian diskuido kosake si\u00f1a ta elihe offisiat siha ni mankapas gi kinayon mas mauleg yan antao na futuro para i famaguonta. Ta tu\u00f1go` ha` na ti todo kandidato manmanae` nu este na abilidat.  Hassan este na kualidat gi mayoria ni manmalalago pago para offisinan publiko.<\/p>\n<p>Este i eksision eleksion, mabira i asunto guato gi haanen i manatatte `nai ta pega konfiansata gi haye si\u00f1a umaregla futuron niha.  I asunto `nos pot hita mismo lao pot famaguonta.  Ginen i matkan puntan lapesta `nai ta kakayon mona i haanen niha.  Pot este na rason na sumen presiso na ta ebalua haye mauleg siha na kabayeros.<\/p>\n<p>Pareho este na eksisio yan todo animuta diaramente `nai esta ta mamattet haanita pot para tana` fan-naho\u00f1g famaguonta nu i nesessidat niha.  Pot este na rason na sumen presiso na ta estudiaye haye kapas chumachalane famaguonta mas antao na linala` guine gi O`Perlas Iya Pasifiko.  Pasensiaye ya un` eksisia antao na disision pot famaguonmo mismo.  Si Yuus Maase`!<\/p>\n<p>Pot chaleg gi tano` politika<\/p>\n<p>Hagas i prohimo ha guife muma`gas.  `Nai mangana dispues, ha gope hulo` i lamasa ya sige u mesalao &#8220;ma`gasyo`, ma`gasyo`, ma`gasyo&#8221;.  Dios miho na ni\u00f1ala\u00f1g i amiguho galon offisiat publiko.  Sige mona, uttimo\u00f1a mapede pot diskuidon checho` konkabido.  Ai na minalahyo dispues lao guiya ha` pumuan maisa boti\u00f1a boten sin.<br \/>\n****<\/p>\n<p>Ha faisenyo` un` atu\u00f1go`ho suppottasion sa` ha ho\u00f1ge na si\u00f1a ha chogue checho` linahyan.  Hu eku\u00f1gog \u00f1aihon, dispues hu faisen hafa uno na planu\u00f1a benefisioso para i publiko.<\/p>\n<p>Ileg\u00f1a: &#8220;Na\u00f1ga se\u00f1or sa` lamegai na asunto guaha.&#8221;  Deste tutuhon klaro na ti ume`eku\u00f1gog hafa dicho i kuestion.  Magpo` ha` lokue` ganasho umecha bendision konfiansa.  Lao hu soyu` i prohimo para u kontinua checho`\u00f1a komo makinista sa` hayu\u00f1a ennao na offisio.<br \/>\n****<\/p>\n<p>Matto otro batbaro ha sosoyu` malago para offisinan publiko. Hu oppe sin ditension &#8220;Na\u00f1ga amigo hombre `an mamokatyo` guaha `nai matompu`yo`.&#8221;  A` Saina.  Yangin ti ma-ayeg hao (sa` buente sumasaonao hao ma-aga\u00f1g), suhaye i asunto ke un` atrebi hao gi ti fafayimo.  Hafa mohon?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Gi kada dos a\u00f1os, ma\u00f1ila` i se\u00f1gso\u00f1g siha guafen huegon politika ginen kandidato siha ni manmamaisen saina pot botun publiko hinerat.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-48261","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-local-news"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/48261","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=48261"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/48261\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=48261"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=48261"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=48261"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}