{"id":57373,"date":"2001-04-24T00:00:00","date_gmt":"2001-04-24T00:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/973697ac-1dfb-11e4-aedf-250bc8c9958e"},"modified":"2001-04-24T00:00:00","modified_gmt":"2001-04-24T00:00:00","slug":"973697bd-1dfb-11e4-aedf-250bc8c9958e","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/973697bd-1dfb-11e4-aedf-250bc8c9958e\/","title":{"rendered":"Ti i kakanta solu ke kanta"},"content":{"rendered":"<p>Hu e`eku\u00f1gog un` hoben na artista (kantot) `nai sige ha disimula sentimento\u00f1a gi un` sunido.  Hu tu\u00f1go` i kantan sa` deste antes hu kakanta deste `nai patgonyo`.<\/p>\n<p>Bonito sustansian i kanta ya klaro na ginen i korason i tumuge` ayo na sunido.  Sige i taotao siha gi oriyaho mafama na mauleg na kakanta.<\/p>\n<p>Hu tu\u00f1go` ha` na yangin hu sa\u00f1gan na ahe` ti i kakanta para uma-eku\u00f1gog na i sustansian i kanta siempre guaha layo` osino ti magof nu guaho.  Hu fatkiluye i asunto.<\/p>\n<p>Maseha haye nu i tumu\u00f1go` umusa guetgueru\u00f1a, siempre u paire `nai ha kanta i sunido taimano `nai matuge`.  U fan matto otro siha kantot, lao i kanta ti matulaika sa` sumaga intakto deste sunido esta sustansian sentimento `nai matuge`.<\/p>\n<p>I Punto:  Este i umeku\u00f1gog sumen presiso na kualidat gi maseha haye na prohimo ni uminteres pueston publiko osino gai plano machochu` para i linahyan.  Debi este na kualidat de u da\u00f1a, sin ditension, yan sensian hinimidde kosake ke si\u00f1a i prohimo klaro ha lie` hafa hana` si\u00f1a yan ti si\u00f1a.<\/p>\n<p>Yangin un` baba tala\u00f1gamo ya satton un eku\u00f1gog hafa sesso pinadesen i taotaota siha gi se\u00f1gso\u00f1g, siempre un` hu\u00f1gog yan un` agradese i diario na pinadesen mayotmente na taotaota.<\/p>\n<p>Yangin sinsero sentimentomo man-ayuda, pues hafa i un` hu\u00f1gog ginen pachot i taotao siha gi se\u00f1gso\u00f1g pot diario na chinatsagan niha siempre un` katga komo obligasionmo.<\/p>\n<p>Megai hu lilie` humatme pueston lehislatura, lao memegai\u00f1a lokue` magasta entero dos a\u00f1os manlaoya huyo\u00f1g yan halom sin sustansiao na aksion ayudo para i publiko.  Estegue` na grupo ayo i ti man-e`eku\u00f1gog osino ti tumu\u00f1go` hafa sesso pinadesen i taotao ni ha represesenta.<\/p>\n<p>Gi mismo tiempo, ayo siempre u fan felis kareran niha i chumule` un` asunto ya ha tatiye estake ma-apprueba gi dos guma`.  Ti bali miyon na resulasion sa` ti sasatba este na modun akto.  Ni mas de menos yan un` katta ni un` tuge`.<\/p>\n<p>Lokue`, todo asunton linahyan ni mahas\u00f1gon madagao \u00f1aihon gi un` banda pot huegon politika i mas na` atrasao.  Kada sakan na diskuido gi satton na konsiderasion asunton linahyan, tres a\u00f1os na dinitene i resuttan finatane`.  I uttimo pumadedese este na ma\u00f1a taya` mas ke i publiko gi se\u00f1gso\u00f1g siha.<\/p>\n<p>Pot este na rason na sesso hu bisita asunton lehislatura sa` esta na` fatigao i guaha 27 na membro lao mampos lokue` metgot i sensian imbidiu piot ginen i Senate.  Ti komprendiyon i sensian muron lao gi mismo tiempo ha popo`lu na man-kabayeros siha.  Lastima sa` i aksion miyo ti umaya yan hafa checho` kabayero.<\/p>\n<p>Dispues, haf` taimano para u guaha offresimienton subrida `nai klaro na ni obligasionta yan hospitat Hawaii ti si\u00f1a ta kubre.  Na ti esta ha` guaguan i sueddon empleao gobietno?  Na ti magahet na mampos i sensian diskuido gi este na asunto sen ti umaya yan taya` fondu gi kahan publiko para i mas man-presiso siha na setbisio?<\/p>\n<p>Debi u guaha satton na inadahe gi disposion fondun publiko.  Makat hu komprende i para uma-utot fondun scholarship lao man-ma\u00f1oda` salape` para subridan sueddo.  Anog na i agapa` na kanai tiha tu\u00f1go` hafa i akague bidada\u00f1a lao sesso mabotsan \u00f1aihon.  Dios miho!  Pot este na rason na presiso i umeku\u00f1gog na kualidat maseha haye na offisiast publiko.  Si Yuus Maase`!<\/p>\n<p>Strictly a personal view. John S. DelRosario Jr. is publisher of Saipan Tribune.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hu e`eku\u00f1gog un` hoben na artista (kantot) `nai sige ha disimula sentimento\u00f1a gi un` sunido.  Hu tu\u00f1go` i kantan sa` deste antes hu kakanta deste `nai patgonyo`.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-57373","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-local-news"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57373","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57373"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57373\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57373"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57373"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saipantribune.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57373"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}