Sentro na asunton pago na eleksion

By
|
Posted on Oct 05 1999
Share

Gi kada dos años, mañila` i señgsoñg siha guafen huegon politika ginen kandidato siha ni manmamaisen saina pot botun publiko hinerat.

Todo klasen offresimiento manhuhuyoñg, deste mas malag na futuro para i famaguonta esta programan kelat babue para fiesta yan finatai. Mamifila i botadot gi fina` lamasan neñgkano` pot para u ayeg `mano na putahe i paire para amotsan yan senan familia. Bula putahe ya esta na` bulacho amano para ta pega gi platuta.

Gi difirientes lamasa yan bandehan neñgakno, todo mañasaonao umagradese i plantao na sentada de hemonos kao chaot`ta fritada pat maasen na tinala` katne yan guihan. Ta gulusine sin ta hasso kao chaot`a pat benefisioso para hinemlota.

Lao yangin guaha signifikasionña i inadahe gi haanita, pues siempre ta ayeg mano na neñgkano` mauleg yan propio para hinemlota. Ta sotta gi un` banda hagas bisiota gumulusune chaot`ta. Homlu` este na eksisio gi hafa ta papañot pot hinemlo`. Un` chanda hafa yamo ya un` na`yan hafa mauleg para hinemlo`mo.

Este na disision pareho yan un` ebalulua hafa mauleg para i manatatte. Ta chanda i sensian diskuido kosake siña ta elihe offisiat siha ni mankapas gi kinayon mas mauleg yan antao na futuro para i famaguonta. Ta tuñgo` ha` na ti todo kandidato manmanae` nu este na abilidat. Hassan este na kualidat gi mayoria ni manmalalago pago para offisinan publiko.

Este i eksision eleksion, mabira i asunto guato gi haanen i manatatte `nai ta pega konfiansata gi haye siña umaregla futuron niha. I asunto `nos pot hita mismo lao pot famaguonta. Ginen i matkan puntan lapesta `nai ta kakayon mona i haanen niha. Pot este na rason na sumen presiso na ta ebalua haye mauleg siha na kabayeros.

Pareho este na eksisio yan todo animuta diaramente `nai esta ta mamattet haanita pot para tana` fan-nahoñg famaguonta nu i nesessidat niha. Pot este na rason na sumen presiso na ta estudiaye haye kapas chumachalane famaguonta mas antao na linala` guine gi O`Perlas Iya Pasifiko. Pasensiaye ya un` eksisia antao na disision pot famaguonmo mismo. Si Yuus Maase`!

Pot chaleg gi tano` politika

Hagas i prohimo ha guife muma`gas. `Nai mangana dispues, ha gope hulo` i lamasa ya sige u mesalao “ma`gasyo`, ma`gasyo`, ma`gasyo”. Dios miho na niñalañg i amiguho galon offisiat publiko. Sige mona, uttimoña mapede pot diskuidon checho` konkabido. Ai na minalahyo dispues lao guiya ha` pumuan maisa botiña boten sin.
****

Ha faisenyo` un` atuñgo`ho suppottasion sa` ha hoñge na siña ha chogue checho` linahyan. Hu ekuñgog ñaihon, dispues hu faisen hafa uno na planuña benefisioso para i publiko.

Ilegña: “Nañga señor sa` lamegai na asunto guaha.” Deste tutuhon klaro na ti ume`ekuñgog hafa dicho i kuestion. Magpo` ha` lokue` ganasho umecha bendision konfiansa. Lao hu soyu` i prohimo para u kontinua checho`ña komo makinista sa` hayuña ennao na offisio.
****

Matto otro batbaro ha sosoyu` malago para offisinan publiko. Hu oppe sin ditension “Nañga amigo hombre `an mamokatyo` guaha `nai matompu`yo`.” A` Saina. Yangin ti ma-ayeg hao (sa` buente sumasaonao hao ma-agañg), suhaye i asunto ke un` atrebi hao gi ti fafayimo. Hafa mohon?

Disclaimer: Comments are moderated. They will not appear immediately or even on the same day. Comments should be related to the topic. Off-topic comments would be deleted. Profanities are not allowed. Comments that are potentially libelous, inflammatory, or slanderous would be deleted.