Operasion Bisnis
I Asunto: I bisnis primera fuñgsionña i para u fama` ganansia ginen fektosña osino setbisioña.
I Opiñion: Solu ginen finatinasña ganansia `nai lumalala`; taya` otro koyentura soluke ganansiaña.
Listo i man-ma`gasta chumalegua` sekos niha gi ineffresen man-fatsu siha na satbasion pot probleman tano`ta espesiatmente gi bandan ekonomia.
Megai pumopo`lu na i operasion bisnis pareho yan gobietno. I diffiriensia: I bisnis solu `nai lumala`la ginen i ganansia ni ha fatinas diaramente. I gobietno tai obligasion mamatinas ganansia. Estegue` pisun `nai mafañañago i lache na sentimento pot kinalamten bisnis osino ekonomia.
Debi i hagas hayuta pot gobietno ta tatulaika sa` ni ñgaian` `nai siña ta pega i dos operasion komo pareho. I uno debi u famatinas ganansia para u safu operasionña. I otro (gobietno) ti obligao lao mas guaguan i sueddo ni ha apapase i taotaoña ke ayo i man-animo gi bandan bisnis.
Deste kuatro años malofan, `in pilan hafa na alibio para u tunog` papa` gi señgsoñg para i taotao siha, espesiatmiente i bisnis siha ni mampos bahu kinalamten niha. Taya` ni hafa na alibio humuyoñg. Kulan manmasotta i los prohimos para u fan nañgo gi halom chubaskon chinatsaga.
Ginen este na diskuido, mas ke dos mit (2,000) na bisnis humuchom pettan niha `nai ha lie` na ni hafafaha` na alibio para siha. Este na diskuido rimibaha menos fiñkas yan cho`chu` guine. Megai na taotaota esta pago man-tai che`cho` ya esta man-a`atog `an para umachule` patten niha food stamps sa` man-mamahlao.
Todo este na diskuido ti presiso mohon na ta sa`pet taotaota ni munesessita ayudo. Lao kulan mau`udai este na sensian mañana gi hilo` `un lache na atetu–sotta sa` ti hita pumadedese i chinatsaga. Komprende kabales na yangin ta puno` i punidera ni umumementa pinegsaita manog, pues uttimoña taya` para hita mismo. Si Yuus Maase`!